Wikipedia

Ero sivun ”Kultaryntäys” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kivima1 (keskustelu | muokkaukset)
53 muokkausta
pEi muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Korjattava/Suomi}}
[[Kuva:Miners register claims.jpg|thumb|250px|Kullankaivajat odottavat päästäkseen rekisteröimään valtauksensa [[Klondiken kultaryntäys|Klondiken kultaryntäyksen]] aikana.]]
'''Kultaryntäys''' eli '''kultakuume''' on lyhytaikainen kullankaivajien virta alueelle, josta on löydetty merkittäviä määriä [[kulta]]a. [[Kanada]]n ja [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] historiassa näitä nähtiin pitkin 1800-lukua. Myös [[Suomi|Suomen]] [[Suomen Lappi|Lapissa]] näkitapahtui pienimuotoisemmanpienimuotoisempi kultakuumeenkultakuume, samoin kuin [[Australia]]ssa ja [[Etelä-Afrikka|Etelä-Afrikassa]].
 
Kerrotaan, että kultakuumeista rikastuivat enemmän tarvikkeiden tuottajat kuin itse kaivajat. Tästä on hyvänä esimerkkinä [[Levi Strauss & Co.|Levi Strauss]], joka teki työhousuja.
Rivi 16:
Kullankaivaja Eevert Kiviniemi on löytänyt Suomen suurimman kultahipun vuonna 1935 kertomansa mukaan [[Luttojoki|Luttojoelta]]. Hipun paino on 392,9 grammaa. Aleks Kiviniemen vuonna 1910 Hangasojalta löytämä hippu lienee kuitenkin Eevert-hippua suurempi. Aleksi-hipun todellinen paino on jäänyt kuitenkin virallisesti todistamatta, sillä siitä ehdittiin irrottaa sormuksen verran kultaa ennen virallista punnitusta. Punnittaessa Aleksi painoi 385,36 grammaa. [[Geologian tutkimuskeskus]] ylläpitää listaa Suomesta löydetyistä kultahipuista.
 
[[Åke Lindman]] ohjasi vuonna 1999 elokuvan "''[[Lapin kullan kimallus"]]'' Lapin kultaryntäyksestä.
 
== Pienkaivoksia ==
Rivi 26:
[[Jokisivun kaivos]] on valituksen alaisena. [[Sodankylä]]n [[Pahtavaaran kaivos]] avattiin 2004 ja esiintymiä on myös [[Kittilä]]n [[Suurikuusikko|Suurikuusikossa]].
 
Suomessa on ollut samanaikaisesti toiminnassa 1–21–2 kultakaivosta johtuen kullan vaihtelevasta hintakehityksestä. Yhden kultakilon jalostamiseksi saatetaan louhia 100 – 150100–150 miljoonaa kilogrammaa kiveä.
 
==Huomattavia kultakuumeita ==
[[Tiedosto:Miners During the Gold Rush in Alaska ca 1900.gif|thumb|300px|[[Klondike]]n kultaryntäyksen Kullankaivajia kullankaivajia Alaskassa n.noin vuonna 1900.]]
* [[Appalakit]] 1848
* [[Kalifornia]] ([[1848]] – –[[1855]]) (ks. [[Kalifornian kultaryntäys]])
* [[Colorado]] [[1859]]
* [[Australia]] [[1851]]
* [[Nevada]] 1850-luvulla
* [[Brittiläinen Kolumbia]], [[Kanada]] 1858-1860
* [[Uusi -Seelanti]] 1861
* [[Oregon]] 1860-1870
* [[Transvaal]], [[Etelä-Afrikka]] 1886
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kultaryntäys”