Ero sivun ”Santahaminan varuskunta” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
kh, w
Rivi 1:
{{Lähteetön}}
'''Santahaminan varuskunta''' on Santahaminan[[Santahamina]]n saarella Helsingin kaupungissa,[[Helsinki|Helsingissä]] (vuoteen [[1946]] asti [[Helsingin maalaiskunta|Helsingin maalaiskunnassa]]) toimiva varuskunta, jolla sijaitsee mm.muun muassa [[Maanpuolustuskorkeakoulu]] laitoksineen. AlunperinAlun Santahaminenperin Santahaminan varustamisen aloitti Venäjän[[Venäjä]]n keisarikunnan armeija [[Suomen sota|Suomen sodan]] aikana [[1808]] kahdella kenttätykistöpatterilla. [[Oolannin sota|Oolannin sodan]] aikana varuskunta sai osakseen[[Suomenlinna]]n Yhdityneenohella kuningaskunnanosansa [[KuninkaallinenYhdistynyt laivastokuningaskunta|KuninkaallisenYhdistyneen laivastokuningaskunnan]]n tykkitulta niin kuin [[SveaborgIson-Britannian merivoimat|Kuninkaallisen laivaston]] tykkitulesta, minkä seurauksistaseurauksena kuolleiden venäläisten sotilaiden muistolle on Maanpuolustuskorkeakoulun pihallapihalle pystytetty muistomerkki.
 
==Suomen sota ja Suomen suuriruhtinaskunnan aika==
 
Suomen sodan aikana Santahaminan länsikärkeen rakennettiin kahdeksantykkinen venäläinen kanuuna- mörssäripatteri. [[Santahaminen tiilitehdas|Santahaminan tiilitehtaan]] yhteyteen rakennettiin [[1820-luku|1820-luvulla]] ensimmäinen kasarmi. 1832 rakennettiin tykistölle sopiva ampuma-alue, jota käytettiin 1800-luvulla.
 
[[OolannienBrittien sota|Oolanninja sodaksi]] kutsutunranskalaisten [[Krimin sota|Krimin sodan]] brittien(eli jaOolannin ranskalaistensodan) yhteydessä järjestämän merisaarron aikana Santahaminen varuskunnassa oli mm.muun muassa noin 11001 100 tykkimiestä, joista 700 oli suomalaista alkuperää. He palvelivat 12 tykistöpatterissa.
 
EnsimmäistäEnnen maailmansotaa[[Ensimmäinen ennenmaailmansota|ensimmäistä maailmansotaa]] Santahaminan varuskunnassa oli vuonna [[1907]] kahdeksan [[linnoitustykistöpatteri]]a, joilla oli yhteensä 52 tykkiä, noin 1/4neljäsosa [[Viaportin tykistö]]n tykeistä. Varuskunnan ortodoksinen kirkko valmistui [[1908]]. Alueelle rakennettiin paljon kasarmeja [[1905]]-[[1916]]. Santahaminan varuskunnassa oli useita yksiköitä: kenraalimajuri Töpferin komentama [[Lesnoin 197. jalkaväkirykmentti]], eversti Svjaskinin komentama Viaporin linnoitustykistön 2. pataljoona, ja everstiluutnantti Serebrjakovin johtama Viaporin miinakomppania.
 
Ilmavalvontatoiminta[[Ilmavalvonta]]toiminta alkoi [[1910]], kun saareen tukeutui Viaporin 3. Ilmapurjehduskomppania. [[1915]] jo ensimmäisenJo maailmansodan toisena vuotena [[1915]] saarelle tuli eversti Buchin komentaman 428. Stariskin jalkaväkirykmentin kaksi pataljoonaa.
 
==Suomen tasavallan aika==
 
[[Suomen itsenäistyminen|Suomen itsenäistyttyä]] Santahaminan varuskunta toimi [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] jälkeen sotavankileirinä[[sotavanki]]leirinä. Kuolleita oli noin 1  500. Santahaminassa toimi itsenäisyyden alkuaikoina mm.muun muassa [[Hyökkäysvaunurykmentti]] [[1919]]-, [[Santahaminan maalentokenttä]] [[1918]]-, [[Lentopataljoona]] ([[Ilmailupataljoona]]), [[Lento-osasto II]], [[Ilmavoimien Lentokonetehdas]] (vuodesta [[1928]] [[Valtion Lentokonetehdas]]) [[1921]]-,
 
==Santahaminan varuskunnassa toimivat puolustusvoimien yksiköt==