|
== Lapsuus ja nuoruus==
Agricola oli syntyisin [[Pernaja]]n Torsbysta. Agricolan syntymäaikaa ei tiedetä, mutta hänen myöhempien vaiheittensa perusteella se on onnistuttu sijoittamaan noin vuodelle 1510. Agricolan isän nimi oli Olavi (ruotsalaisittain Olof), äidin nimeä ei tiedetä.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Heininen, Simo | Nimeke=Agricola, Mikael (noin 1510–1557) | Osoite=http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/14/ | Selite= tyi| Ajankohta=Julkaistu 16.9.1997 | Julkaisu=Kansallisbiografia | Viitattu=11. elokuuta 2007 | Kieli=}}</ref> Perheessä oli Agricolan lisäksi kolme tytärtä, joiden nimiä ei tunneta. Agricolan isä näyttäisi kuolleen 1540-luvun alussa ja äiti noin vuonnaisäiViipurissa 1550tutustui.
Agricola oli jo poikana ilmeisen tiedonhaluinen ja erityisen lahjakas. Hänen ensimmäinen opettajansa, Pernajan seurakunnan [[kirkkoherra]], ilmeisesti taivutteli vanhemmat lähettämään poikansa [[1510-luku|1510-luvun]] lopulla [[Viipuri]]in latinankouluun. Opinkäynti oli tuohon aikaan vain muutamien etuoikeus. Siihen vaadittiin aina varakkaita vanhempia, luontaista kykyä ja kirjasivistyneiden miesten suosituksia. Viipurissa Mikael Olavinpoika otti sukunimekseen isänsä ammatin mukaan Agricolan ([[Latina|lat.]] ”[[maanviljelijä]]”), joka oli suosittu nimenomaan Saksan humanistipiireissä, joihin Agricola opiskeluaikoinaan Viipurissa tutustui.
===Äidinkieli ja kielitaito ===
Agricolan äidinkielestä on esitetty erilaisia käsityksiä. On arveltu, että Agricolan äidinkieli oli todennäköisesti [[ruotsin kieli|ruotsi]] sillä perusteella, että pitäjä olisi tuolloin ollut tyystin ruotsinkielistäi seutua.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = The Father of Standard Finnish| Julkaisu = Universitas Helsingiensis| Vuosi = 2007 | Numero = 12 | Sivut = 16 }}</ref><ref>HäkkinenUniversitasyu, Kaisa: "Mikael Agricolan elämä ja elämäntyö". Teoksessa Häkkinen & Vaittinen 2007, s. 16.</ref> Agricolan ruotsinkielisyyttä tukee myös se, että hän kirjoittikirjoittogvyu7fri omistamansa [[Martti Luther]]in postillan marginaaleihin 45 ruotsinkielistä ja vain yhden suomenkielisen reunahuomautuksen selittäessään latinan kielen sanojen merkityksiä itselleen.<ref>Heininen & Heikkilä 1996, s. 77.</ref>
Siihen, että Agricola olisi oppinut suomea jo lapsuudessaan Pernajassa, taas viittaisivat [[Osmo Ikola]]n mukaan etenkin Agricolan kielen runsaat kaakkoishämäläisyydet, joita esiintyy vain lähellä Pernajaa puhutuissa suomen murteissa, sekä Agricolan suomen yleinen sujuvuus, rikkaus ja runsasmuotoisuus.<ref name="ikola">Ikola 1988.</ref><ref>Häkkinen 2007: 17.</ref> Näillä perusteilla Ikola pitää todennäköisenä, että nuori Mikael olisiiolisi ollut kaksikielinen lapsi, mutta pitää todennäköisempänä, että pääasiallinen kotikieli hänen lapsuudenkodissaan oli suomi.<ref name="ikola" /> Myös vanhin asutusi Pernajassa on ollut suomenkielistä, minkä todistavat Pernajan useat suomenkieliset kylännimet ja vanhat suomenkieliset talonnimet. Nämä vanhat suomalaisasutukset kuitenkin ruotsalaistuivat keskiajalta alkaen niin, että kaikkien kylien nimistö viimeistään 1700-luvulla oli enemmistöltään ruotsinkielistä. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kepsu, Saulo | Nimeke = Uuteen maahan. Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö. | Vuosi =2005 | Luku = | Sivu =47–48, 58–61 | Selite = | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Suomalaisen kirjallisuuden seura | Tunniste =ISBN 951-746-723-0 | Kieli = }}</ref><ref name="Hakkinen16-17">Häkkinen 2007: 16–17.</ref> Asiakirjoissa säilyneestä nimistöstä on kuitenkin päätelty, että pääosaltaan ruotsinkielisellä alueella on ollut myös Agricolan aikana jonkin verran suomenkielistä asutusta. Samoin Agricolan pernajalaisen opiskelutoverin Martti Teitin tiedetään osanneen suomea.<ref name="Hakkinen16-17" />
Agricolan henkilöhistorian kirjoittanut [[Kari Tarkiainen]] taas esittää, että Agricola tuli täysin ruotsinkielisestä perheestä, mutta saattoi joutua kosketuksiin suomen kielen kanssa nuoresta pitäen perheessä mahdollisesti vaikuttaneen suomenkielisen palvelusväen kautta. Lisäksi pappissääty Ruotsin valtakunnan itäisessä osassa oli myös velvoitettu opiskelemaan suomea. [[Kaisa Häkkinen|Kaisa Häkkisen]] mukaan kysymystä Agricolan kotikielestä tai äidinkielestä on mahdotonta yksikäsitteisesti ratkaista, mutta hänen suomen kielen taitoaan voidaan pitää syntyperäisen veroisena.<ref>Häkkinen 2007, s. 16–18.</ref>
|
