Ero sivun ”Walter Ulbricht” versioiden välillä

15 merkkiä lisätty ,  12 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Ollessaan maanpaossa Neuvostoliitossa Ulbricht ei saavuttanut neuvostojohdon kunnioitusta, vaan häntä piti mm. [[Lavrenti Berija]] piti "lurjuksena", joka eteni urallaan ilmiantamalla vastustajiaan. Häntä pidettiin [[byrokratia|byrokraatti]]sena johtajana, jolle kaikki, mikä tuli [[Josif Stalin|Iosif Stalin]]ilta, oli ehdoton käsky.<ref name="Beevor">{{kirjaviite | Tekijä = Beevor, Anthony | Nimike = Berliini 1945 | Julkaisija = Werner Söderström Oy | Vuosi = 2002 | Tunniste = ISBN 951-0-27036-9}}</ref> Ulbricht säilytti kuitenkin henkensä [[Stalinin vainot|Stalinin vainoissa]] 1930-luvulla.
 
[[Itärintama (toinen maailmansota)|Toisen maailmansodan]] jälkeen 1945 Ulbricht palasi jäljelle jääneiden saksalais[[kommunismi|kommunisti]]en mukana Saksaan, [[Saksan ja Itävallan miehitysvyöhykkeet|Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeille]] ja vuonna 1946 heidän toimestaan pakkoyhdistettiin miehitysvyöhykkeiden (paitsi [[Itä-Berliini]]n) sosiaalidemokraattiset järjestöt kommunistisiin ja näin syntyi [[Saksan sosialistinen yhtenäisyyspuolue]], josta tuli [[Saksan demokraattinen tasavalta|Saksan demokraattista tasavaltaa]] (Itä-Saksa) yksinvaltaisesti hallinnut kommunistipuolue. Sen ja koko maan [[politiikka|poliittiseksi]] johtajaksi, [[pääsihteeri]]ksi tuli Ulbricht 1950 (nimikkeenä ensimmäinen sihteeri v:sta 1953). Itä-Saksan muodollisen [[valtionpäämies|valtionpäämiehen]], [[presidentti]] [[Wilhelm Pieck]]in kuoltua 1960 Ulbricht seurasi häntä, mutta valtioneuvoston puheenjohtajan asemassa.
 
Ulbrichtin johdolla rakennettiin [[Berliinin muuri]] elokuussa 1961. Hän myös lähetti [[Saksan demokraattisen tasavallan kansanarmeija|Itä-Saksan armeija]]n joukkoja [[neuvostoarmeija]]n tapaan [[Tsekkoslovakia]]an kukistamaan [[Prahan kevät]] 1968.
Rekisteröitymätön käyttäjä