Ero sivun ”Kreivi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: fa:کنت (لقب) |
p w |
||
Rivi 3:
'''Kreivi''' ({{k-de|Graf}}, {{k-la|comes}}, {{k-fr|comte}}, {{k-sv|greve}}) on [[aateli]]sarvo. Kreivin arvo ja sitä korkeampi Markiisin arvo ovat kehittyneet vanhan Rooman vallan ja keisari Kaarle Suuren ajan comes- ja marchis- arvoista. Kreivin arvo tuli perinnölliseksi jo [[900-luku|900-luvulla]].
[[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa]] kreivin arvoja jaettiin usein johonkin virkaan tai vastuuseen liittyen; esimerkiksi [[linnakreivi]] (''Burggraf''), rajakreivi (''Markgraf''), palatsikreivi (''Pfalzgraf'') tai varakreivi (''Vizegraf''). Rajakreivin arvosta kehittyi [[markiisi]]n arvo. Saksassa kreivin arvo pysyi pitempään virka-arvona kuin [[Ranska]]ssa, missä kreiveistä tuli omien pienien maidensa perinnöllisiä herroja. [[Fredrik Barbarossa]] antoi kreiveille oikeuden pitää rauhaa omilla maillaan, mikä oli ollut aikaisemmin vain ruhtinaiden oikeus. Läntisessä Saksassa etenkin [[1100-luku|1100-luvulta]] lähtien ilmestyi lukuisa määrä kreivejä, jotka ottivat arvonimensä hallitsemansa linnan mukaan ilman virka-asemaa.
[[Ruotsi]]ssa [[Eerik XIV]] perusti kreivin ja [[vapaaherra]]n arvot [[1561]]. [[Venäjä]]llä arvon otti käyttöön [[Pietari Suuri]]. [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britanniassa]] kreiviä (''count'') vastaa [[tanska]]laisperäinen [[jaarli]] (''earl''). [[Suomen aateli]]stossa on hengissä muutamia kreivillisiä sukuja. Kreivi on korkein Suomessa käytössä oleva aatelisarvo. [[Ritarihuone|Suomen Ritarihuoneella]] on tosin ollut myös yksi ruhtinassuku, mutta se on ollut pitkään sammuneena.
| |||