Ero sivun ”Lyhdynkantajat” versioiden välillä

Veistosryhmä koostuu neljästä graniittistagraniittisesta mieshahmosta, jotka kannattelevat maapallolamppuja. Jykeväleukaisilla hahmoilla on lihaksikas ylävartalo, mutta niiden alaosana on Eliel Saariselle tyypillisestityypillisellä tavalla kuvioitu pylväselementti. Miesten hiukset on leikattu niin sanotun [[körtti]]läisen mallin mukaan. Hahmojen mallina sanotaan olleen 1800-luvun lopulla syntynyt torppari Jalmari Lehtinen. Visavuoren puutarhurina palvellut Lehtinen oli toiminut Wikströminmuulloinkin muidenkinWikströmin veistosten mallina.<ref name="lyhty" /><ref name="serlachius">[http://web.archive.org/web/20080615124937/http://www.serlachiusartmuseum.fi/ew/julkiset13.html Serlachiuksen taidemuseo, web archive] Viitattu 1.12.2009</ref> Lyhdynkantajien kipsiluonnoksia on useita [[Visavuori|Visavuoren]] museossa.<ref name="ts">[http://www.ts.fi/extra/?ts=1,3:1010:0:0,4:10:0:1:2005-03-05,104:10:287467,1:0:0:0:0:0 ''Kuka taiteili kiviset körttipäät? ''Turun Sanomat 5.3.2005] Viitattu 1.12.2009</ref> Graniittifiguurit ovat todennäköisesti hankolaisen Ab Granit Oy:n tuotantoa.<ref name="lyhty" />

''Lyhdynkantajissa'' yhdistyy kansallisromanttinen graniittinen [[jugend]]-tyyli ja antiikin taide. Eliel Saarisen ensimmäisissä suunnitelmissa veistosten aiheena oli karhu, jota oli kansallismuseon pääportaiden ohella käytetty Viipurin rautatieasemalla. Saarinen päätyi kuitenkin tilaamaan Wikströmiltä nykyiset mieshahmot. Neljä tyyliteltyä jättikokoista mieshahmoa on veistetty saman kipsimallin mukaan. Veistoksia on verrattu egyptiläisen ja assyrialaisen veistotaiteen massiivisiin kiviveistoksiin. Wikström oli kiinnostunut antiikin kuvanveistosta, ja hahmojen esikuvana ovatkin olleet arkkitehtuurissa antiikista lähtien käytetyt [[hermi]]t, eli pilarit, joiden yläosa on veistetty ihmisen, aluksi [[Hermes|HermeksenHermeen]] muotoiseksi. Hermit olivat Wikströmin aikaan ajankohtainen ilmiö myös Wienin arkkitehtuurissa.<ref name="pirre">[http://pirre.fi/temp/Kivimiehet.doc Tyti Stolt-Grönholm: ''Kivimiehet'', Taideteollinen korkeakoulu, doc-tiedosto 19.4.2009] Viitattu 1.12.2009</ref><ref name="serlachius" />