Ero sivun ”Virsut” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
kh, w ym.
Rivi 1:
[[Tiedosto:Museum of History of Donetsk metallurgical plant (012).jpg|thumb|250px|Niinivirsut [[Volgan mutkastamutka]]sta]]
'''Virsut''' ovat [[tuohi|tuohesta]] tai raa'astaraa’asta [[Niini|niinestä]] (vennästä) tehdyt varrettomat [[kenkä|kengät]], josta tunnetaan sandaalimaisia[[sandaali]]maisia sekä tohvelimaisia[[tohveli]]maisia muunnoksia. Virsut kuuluvat niinijalkineisiin, joita [[Itämeri|Itämeren]] itä- kaakkoispuolella on vanhastaan valmistettu useiden puiden kuoriaineksesta, kuten [[lehmus|lehmuksen]], jalavan[[jalava]]n ja [[pajut|pajun]] niinestä sekä katajan[[kataja]]n kuoresta jatai [[koivut|koivun]] tuohesta. Pohjoisen[[Boreaalinen vyöhyke|ohjoisen havumetsävyöhykkeen]] eteläosissa kasvaa hyvätuohisia koivuja ja täällä tuohi on valikoitunut lähes ainoaksi virsujen ainekseksi, vaikka sen käyttö kutomatöihin on huomattavasti hankalampaa kuin lehmuksen niinen. Suomesta ei ole tehty [[Suomen esihistoria|esihistoriallisia]] virsulöytöjä. Virsumallien levikki ja niihin liittyvä sanasto viittaavat kuitenkin siihen, että suorakuteiset niini- ja tuohivirsut[[tuohivirsu]]t olisi tunnettu [[Itämerensuomalaiset kansat|itämerensuomalaisten]] keskuudessa tunnettu jo esihistoriallisella ajalla. Nimitys virsu pohjautuu länsivenäläiseen murresanaan ''verzenj''; (''верзень''). Muita erilaisten virsujen paikallisia nimityksiä ovat esimerkiksi löttö, tanokas, tuohikas, tohveli, luapotti ja kopponen.
 
== Virsutyypit ==
Rivi 31:
Virsujen käyttö vähentynyt sitä mukaa kuin jalkineita on pystytty ostamaan valmiina. Suomessa viimeinen sukupolvi, joka yleisesti osasi valmistaa virsuja, oli syntynyt 1870-1880-luvuilla. Heidän kutomissaan virsuissa kävelivät ne seuraavat pari sukupolvea 1900-luvun alkukymmenillä, jotka vielä yleisesti muistavat virsut käyttöjalkineina. Nuoremmat eivät kuitenkaan 1900-luvulla enää opetelleet virsujen tekoa saati suostuneet pitämään löttöjä, pauloja ja jalkarättejä. Nuoriso piti vain vinokuteisia virsuja, jotka olivat mukavat, mutta hitaat tehdä eivätkä siten kovin taloudelliset. Kylmällä säällä virsuissa pidettiin villasukkia. Virsujen käyttö oli kuitenkin yleistä, sillä kumijalkineita ei ollut ja heinänteossa ja syksyllä suolla marjastaessa ei ollut juuri vaihtoehtoja. Vanhusten kuollessa taito lähes unohtui, mutta säilyi harvinaisena tohveleiden ja matkamuistojen teossa.
 
Sotien aikana ja niiden jälkeen virsujen käyttö elpyi jonkun verran yleisen köyhyyden ja pula-ajan takia. Virsuja kuitenkin pidettiin hieman salavihkaa ja häpeillen. Tuolloin kuitenkin monet pienetkin tiet oli jo hiekoitettu. Teiden sora kulutti virsuja pahasti, joten niiden käyttö ei enää voinut ollakaan kovin laajaa. Aina 1970-luvulle asti vinokuteiset [[tuohivirsut]] säilyivät vielä jossain määrin yleisinä käyttöjalkineina, joissa mentiin pihanperällä olevaan saunaan ja jonkun verran niitä pidettiin myös sisätohveleina. Nykyisin virsut ovat muuttuneet seinäkoristeeksi, jolla yleensä ilmaistaan kulttuurista taustaa. Samalla virsujen mallit ovat muuntuneet entisiin käyttöjalkineisiin verrattuna.
 
== Katso myös ==
* [[Tuohivirsu]]
 
[[Luokka:Jalkineet]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Virsut