Versio 27. maaliskuuta 2010 kello 20.27 muokkaa SieBot (keskustelu \| muokkaukset) 155 348 muokkausta p Botti lisäsi: th:ไรโบฟลาวิน ← Vanhempi muutos		Versio 3. huhtikuuta 2010 kello 07.29 muokkaa kumoa Jmk (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 90 999 muokkausta kh, -w Uudempi muutos →
Rivi 2: '''Riboflaviini''' eli '''B<sub>2</sup>-vitamiini''' (7,8-dimetyyli-10-ribityyli-isoalloksatsiini) on ihmiselle välttämätön vesiliukoinen [[vitamiini]]. Sitä tarvitaan [[aineenvaihdunta\|aineenvaihdunnassa]]. Se on välttämätön [[iho]]n, [[kynsi]]en ja [[hius]]ten terveydelle sekä yleiselle hyvinvoinnille. Riboflaviinia on solujen hapetus-pelkistysreaktioiden kannalta tärkeissä [[koentsyymi\|koentsyymeissä]], flaviininukleotideissa. Riboflaviinista käytetään myös nimeä ''laktoflaviini''. Riboflaviinia syntetisoivat kaikki vihreät kasvit ja monet [[mikrobi]]t, ja sitä on kaikissa [[solu]]issa, erityisen runsaasti hiivassa. Riboflamiinia tuottavia ~~[[mikrobi\|~~mikrobeja]] ovat esimerkiksi [[homesieni]]in kuuluva [[Ashbya gossypii]], [[hiivasieni]]in kuuluva [[Candida famata]] ja [[Grampositiivinen bakteeri\|Gram-positiivinen bakteeri]] [[Bacillus subtilis]]. Hyviä riboflaviinin lähteitä ovat [[maito]], [[juusto]], vihreät lehtivihannekset, [[maksa]], [[hiiva]], [[manteli]]t ja [[soijapapu\|soijapavut]]. [[Ultraviolettisäteily]] tuhoaa riboflaviinia, siksi maitoa ei pidä säilyttää lasikannussa. Riboflaviinin [[kemiallinen kaava]] on C<sub>17</sub>H<sub>20</sub>N<sub>4</sub>O<sub>6</sub>, [[moolimassa]] 376.4 g/mol, [[sulamispiste]] 280 °C (hajoaa) ja [[CAS-numero]] 83-88-5. Ainetta liukenee veteen 0,01 g/100 ml 25 °C:n lämpötilassa. Riboflaviinia käytetään myös elintarvikkeiden väriaineena. ~~Riboflaviinin~~Sen [[E-koodi]] on E 101. ==Riboflaviinin tarve ja saanti== Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan riboflaviinia tulisi saada 0,14 [[Milligramma\|mg]]/vrk ravinnosta energiana saatua [[joule\|megajoulea]] kohti eli aikuisilla naisilla noin 1,2-1,3 ~~[[Milligramma\|~~mg]]/vrk ja miehillä 1,7 ~~[[Milligramma\|~~mg]]/vrk. Lapsilla ja nuorilla suositus vaihtelee iän mukaan.<ref>{{Verkkoviite \| Tekijä = Valtion ravitsemusneuvottelukunta\| Nimeke = Suomalaiset ravitsemussuositukset - ravinto ja liikunta tasapainoon.\| Osoite = http://wwwb.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta/FIN11112005.pdf \|Ajankohta = 2005\| Julkaisija = Valtion ravitsemusneuvottelukunta\| Viitattu = 10.10.2008 }}</ref>. Suomalaiset saavat riboflaviinia keskimäärin: naiset 1,6 ~~[[Milligramma\|~~mg]]/vrk (0,24 ~~[[Milligramma\|~~mg]]/~~[[joule\|~~MJ]]/vrk) ja miehet 2,1 ~~[[Milligramma\|~~mg]]/vrk (0,23 ~~[[Milligramma\|~~mg]]/~~[[joule\|~~MJ]]/vrk). Suosituksiin verrattuna ravinnosta saadaan ribolfaviinia enimmäkseen riittävän runsaasti, mutta osalla väestöä saanti on pienempää kuin keskimääräinen tarve. Ravintoainevalmisteiden käyttö parantaa tilannetta jonkin verran. Suomalaisten tärkein riboflaviinin lähde on maito. Riboflaviinia saadaan runsaasti myös liha- ja viljavalmisteista. <ref>{{Verkkoviite \| Tekijä = Paturi, M Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P (toim.) \| Nimeke = Finravinto 2007 -tutkimus\| Osoite = http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2008/2008b23.pdf \|Ajankohta = 2008\| Julkaisija = Kansanterveyslaitos\| Viitattu = 10.10.2008 }}</ref>.

Ero sivun ”Riboflaviini” versioiden välillä