Ero sivun ”Kana” versioiden välillä

'''Kana''' (''Gallus gallus domesticus'') on [[kanalintu]]jen lahkoon kuuluva kesytetty [[lintu]]. Kana on yksi yleisimmistä [[kotieläin|kotieläimistä]] lähes kaikkialla maailmassa. Lihan lisäksi ravintona hyödynnetään [[kananmuna|kananmunia]]. UroskanaaKoiraspuolista lintua kutsutaan '''kukoksi'''. Kana polveutuu tiettävästi aasialaisesta [[punaviidakkokana]]sta (''Gallus gallus''). Kanoja pidetään [[kananmuna|munien]] ja [[liha]]n vuoksi. Lihantuotannossa käytettäviä kanoja kutsutaan [[broileri|broilereiksi]].

Kesykanat polveutuvat [[Kaakkois-Aasia]]n viidakkokanoista, joista [[punaviidakkokana]] (''Gallus gallus''),<ref name="BirdLife">[http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/nimisto/systemaattinen-osa.shtml BirdLife Suomi]</ref> [[srilankanviidakkokana]] (''Gallus lafayettei''),<ref name="BirdLife" /> [[harmaaviidakkokana]] (''Gallus sonnerati'')<ref name="BirdLife" /> ja [[viherviidakkokana]] (''Gallus varius'')<ref name="BirdLife" /> ovat yhä olemassa. Nykyiset kesykanat ovat edellisistä lähinnä punaviidakkokanaa,; muut lajit eivät ainakaan enää kykene lisääntymään kanojen kanssa. Vuonna 500 eaa. [[persia]]laiset toivat sotasaaliinaan taistelukukkoja kotimaahansa. Persiasta kana levisi [[Turkki]]in ja [[Egypti]]in. Kanalla oli aluksi vain [[urheilu]]llista ja [[uskonto|uskonnollista]] käyttöä, ruokanaravintona sitä hyödynnettiin kieltojen purkamisenkin jälkeen vain köyhimmän kansanosan parissa.

Useimmat kanarodut on jalostettu 1800-luvulla, mutta vasta [[1900-luku|1900-luvun]] puolella alettiin kanoja pitää lihan- ja munantuotannossa teollisessa mitassa. [[hautomakone|Koneellinen haudonta]] mahdollisti suurien eläinmäärien tuottamisen, ja sukupuolilajittelu puolitti alkukasvatettavien poikasten lukumäärän. Kananmunien kysyntä kasvoi kansan opittua syömään niitä, joten tuotantoa tehostettiin.

[[Kanala|Lattiakanaloiden]] eläinmäärät kasvoivat, samaten lintujen sairaudet ja hoitajien työmäärä lisääntyivät. Britanniassa 1950-luvulla kehitetyt [[Kanala|häkkikanalat]] yleistyivät 1970-luvulla ja mahdollistivat tilojen eläinmäärien valtavan kasvun.

[[Kuva:Industrial-Chicken-Coop.JPG|thumb|250px|Nykykanan arkitodellisuuttaHäkkikanala. Valkoinen [[leghorn]] on yleisin munintarotu.]]

KanastaKanatalouden saadaanpäätuote on munituskanaloissa [[kananmuna|kananmunia]], broilerituotannossa liha. Kotitarvekanalassa kukkoja voidaan pitää noin yksi vähintäännoin viittäkymmentä kanaa kohti hedelmöittämässä kanojen munat varsinkin, jos halutaan teettää poikasia omilla kanoilla. Yleensä munituskanaloissa ei ole kukkoja, vaaneikä niihinmunia ostetaanhaudoteta, vaan lähes munintaikäiset nuoret kanat eli nuorikot hankitaan kasvattamoista.

Hedelmöityneistä kananmunista syntyykuoriutuu hautomisen21 vrk:n haudonnan jälkeen kananpoikia (yhtä paljon kanoja taija kukkoja). Munantuottajiksi tarkoitetuista kananpoikasista lajitellaan ja hävitetään kukot yhden päivän ikäisinä. [[Broileri]]nkasvatuksessa käytetään sekä [[kukko|kukot]] että kanat, joita lihotetaan viisi viikkoa, minkä jälkeen ne teurastetaan.

Alle kahden viikon ikäistä kanaa sanotaan untuvikoksi. Poikasvaiheen jälkeen lintuja kutsutaan nuorikoiksi, kunnes ne alkavat munia. Muninta alkaa noin 20 viikon ikäisenä vuodenajastavalaistuksesta ja kanarodustalintujen perimästä riippuen. Kananmunan kehittyminen munasarjassa keltarakkulasta valmiiksi munaksi kestää kaikkiaan noin 24 tuntia. Kana munii enimmillään munan päivässä. Munintaan jalostettu kana voi elää noin 5–7 vuotta, maatiaiskana 10 vuotta, joskin on tavattu myös yli 20-vuotiaita kanavanhuksia.{{lähde}} Kanat voivat munia useita vuosia, jos ne pitävät välillä [[sulkasato|sulkasadon]] ja munintatauon. Tuotanto on kuitenkin tällöin heikompi kuin ensimmäisellä tuotantokaudella. Käytännössä nykyaikaisessa munituskanalassa kanoja munitetaan yksi tuotantokausi, 12 - 18 kk, jonka jälkeen ne lopetetaan tai laitetaan [[teurastus|teuraaksi]]. Lopetetut munintakanat päätyvät yleensä rehuksi turkistarhaukseen tai ruhot hävitetään. Lihantuotantoa varten kasvatetaan [[broileri|broilereita]], jotka on jalostettu lihantuotantoa varten ja jotka kasvavat teuraspainoonsa 5 - 6 viikossa.

Kanarodut lajitellaan koon mukaan kevyisiin munijarotuihin, keskiraskaisiin yhdistelmärotuihin, raskaisiin lihantuottajarotuihin, koriste- ja taistelurotuihin. Ennen vuotta 1850 olemassa olleita rotuja kutsutaan vanhoiksi roduiksi erotukseksi 1800-luvun jälkipuoliskon kukoistuskautena syntyneisiin yhdistelmärotuihin. Vanhoihin rotuihin kuuluvat muun muassa cochin, malay, java, leghorn, plymouth rock, australorp ja new hampshire. Myöhemmät rodut ovat pääosin vanhojen rotujen risteytyksiä. American Poultry Association'in (APA:n) mukaan standardisoituja rotuja oli vuonna 1983 yhteensä 370, joista yli puolet on bantam-rotuja, isompien rotujen kääpiömuunnoksia. Maailman yleisin rotu ja ylivoimaisin munija on valkoinen [[leghorn]]. Nykyiset tuotantokanat ovat useimmiten valkoisen leghorn -rodun risteytyksiä.linjaristeytyksiä Suomessaeli lihantuotannossahybridejä, käytettäväjotka broilerirotutuottavat onvalkoisia yleisimmin Ross-yhtiön kehittämä Ross 208 -hybridimunia, mutta jonkin verran käytetään myös ROSSruskeita 308munia jamunivia ROSShybridejä 508on -hybridejä.<ref>[http://www.animalia.fi/Defaultmarkkinoilla.aspx?tabid=1532]</ref> [[Suomalainen maatiaiskana]] on yksi Suomen uhanalaisimmista kotieläinroduista.