Ero sivun ”Etnologia Suomessa” versioiden välillä

'''Kansatiede''' eli '''etnologia''' tutkii [[ihminen|ihmisten]] elämää, [[kansankulttuuri]]a ja ilmiöitä. Elinympäristö voi vaihdella työyhteisöstä kyläyhteisöön tai tietyn ammattikunnan sisäiseen yhteisöön. Tutkimuskohteena voi olla maaseutu tai kaupunki eivätkä yhteiskuntaluokat rajoita tutkimuksen tekoa. Kansatieteessä tutkittavaa asiaa lähestytään ihmisen näkökulmasta käsin. Tieteenala ei ole aikasidonnainen, vaikka on erityisesti aikaisempina vuosikymmeninä ollut vahvasti historiapainotteinen. Nykyisin kansatieteellinen tutkimus kohdistuu yhtä hyvin historiaan ja nykyisyyteen, jopa tulevaisuuteenkin.

 

* [[Jyväskylän yliopisto]] (etnologia)

* [[Åbo Akademi]] (etnologi)

 

== Suomalaisen kansatieteen tärkeitä henkilöitä ==

 

[[1970-luku|1970-luvulla]] '''kaupunkikansatiede''' sai alkunsa. Kaupunkikansatiede oli aluksi vaisua sekä hitaasti etenevää tutkimusalaa ja kaupunkia tutkittiin samoin metodein kuin aiemmin maalaiskyliä. Mutta 1980-[[luku|luvulla]] osa tutkijoista heräsi ajattelemaan asiaa uudelta kantilta, mikä lisäsi myös kiinnostusta alaan. Syntyi ajatus uusien tutkimusmetodien hyväksi käyttämisestä kaupunkikansatieteessä. Kaupunkikansatieteen suurin ongelma on se, että kaupunki eroaa kyläyhteisöstä sen laajuuden vuoksi; suurta kaupunkia on lähes mahdotonta hahmottaa. Kaupungissa on laaja verkosto erilaisia ihmistyyppejä, tuloerot ovat suuria eikä asuinalueillakaan ole yhteisiä piirteitä. On myös kysytty, voiko kaupunkia pohtia yhtenä yksikkönä vai pitääkö kaupunkia tutkia monella eri tasolla. Tämä tarkoittaa tutkimuksen eritymistä sekä erilaisiin kaupunkityyppeihin että erilaisiin kaupunkien sisäisiin alakulttuureihin. Voidaan keskittyä tutkimaan esimerkiksi pienehköjä "maaseutukaupunkeja" (esimerkiksi [[Loimaa]]) tai suurempia kaupunkiyksiköitä, joissa yleismaailmalliset suurkaupungin ilmiöt ovat selvemmin havaittavissa.

 

== Turun yliopisto==