Ero sivun ”Autiotupa” versioiden välillä

20 merkkiä poistettu ,  9 vuotta sitten
p
fix
p
p (fix)
==Ylläpito, sijainti ja tupien koot==
[[Kuva:Jyrkkavaara wilderness hut inside.JPG|thumb|left|Autiotuvasta löytyy yleensä ruokapöytä, kaasuliesi, kamina ja makuulaverit. Kuvassa Jyrkkävaaran autiotupa [[Urho Kekkosen kansallispuisto]]ssa.]]
 
Tuvat voidaan karkeasti jakaa virallisiin ja epävirallisiin tai huollettuihin ja huoltamattomiin tupiin. Virallisia autiotupia ylläpitää pääasiassa [[Metsähallitus]]. Pääosa Suomen autiotuvista sijaitsee Pohjois- ja Itä-Suomessa. Autiotupien koko voi vaihdella melkoisesti. [[Muotkatunturin erämaa]]ssa on hädin tuskin kahden hengen majoitukseen riittävä Lahtisen kämppä ja [[Urho Kekkosen kansallispuisto]]ssa 16 hengen [[Luirojärvi|Luirojärven]] kämppä, jota kutsutaankin myös "Luirojärven Hilttoniksi". Myös [[Karhunkierros|Karhunkierroksen]] varrella on kaksi uutta noin 20 nukkumapaikan kämppää: Jussinkämppä ja Ansakämppä.
 
 
1900-luvun puolivälissä [[Lapin lääni]]n autiotupatoimikunta kirjoitti aikaisemmin kirjoittamattomat kulkijan käskyt muistiin. Näissä säännöissä opastetaan tulisijan käytössä, puuhuollossa ja ennen kaikkea muiden matkaajien huomioimisessa. Etusija majoitukseen on aina väsyneemmällä ja myöhemmin tuvalle tulleella kulkijalla kuin siellä jo levänneellä matkaajalla.
 
== Kirjallisuutta ==
*{{Kirjaviite|Tekijä= Laaksonen, Jouni & Partanen, Seppo J.|Nimeke= Autiotuvat: Pohjois-Suomen tuvat ja tarinat |Julkaisija= Helsinki : Edita| Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-37-3622-9}}
 
== Katso myös ==
* [http://www.luontoon.fi/tuvat/ Metsähallituksen autiotupasivusto]
 
== Kirjallisuutta ==
{{Tynkä/Retkeily}}
*{{Kirjaviite|Tekijä= Laaksonen, Jouni & Partanen, Seppo J.|Nimeke= Autiotuvat: Pohjois-Suomen tuvat ja tarinat |Julkaisija= Helsinki : Edita| Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-37-3622-9}}
 
[[Luokka:Retkeilymajoitteet]]
54 665

muokkausta