Ero sivun ”Suomen kallioperä” versioiden välillä

2 merkkiä lisätty ,  11 vuotta sitten
Turhia wikifiointeja poistettu, turha tehdä linkkejä kaiken maailman artikkeleihin, joita ei ole, ja joista ei välttämättä riitä tekstiä omaksi artikkelikseen
(wikifying)
(Turhia wikifiointeja poistettu, turha tehdä linkkejä kaiken maailman artikkeleihin, joita ei ole, ja joista ei välttämättä riitä tekstiä omaksi artikkelikseen)
==Suomen kallioperän yleispiirteet==
[[Tiedosto:Rock outcrop Berghamn Finland.JPG|thumb|[[Migmatiitti]]a [[Berghamn]]in saarella [[Turunmaan saaristo|Turunmaan saaristossa]]. Tämänkaltaiset kivet ovat hyvin yleisiä Etelä-Suomessa.]]
[[Suomi|Suomen]] [[kallioperä]] on hyvin vanhaa, suurin osa siitä on muodostunut [[Arkeeinen_aioni|arkeeisen]]- ja [[Proterotsooinen_aioni|proterotsooisen eonin]] aikana. Arkeeista kallioperää tavataan Itä- ja Pohjois- Suomessa, kun taas Etelä- ja Keski-Suomen kallioperä koostuu pääasiassa proterotsooisista kivilajeista.<ref name ="Suomen kallioperä, s.95" /> Sen lisäksi, että kallioperämme on hyvin vanhaa, se on myös hyvin paksua. Paksuimmillaan se on Keski-Suomessa, jossa kallioperä on jopa 65 kilometriä paksu.<ref>Lehtinen et al. 1998: 100.</ref> Yli puolet Suomen kallioperästä koostuu [[graniitti]]sista kivilajeista. Myös [[Migmatiitti|migmatiitteja]] esiintyy kallioperässämme melko paljon, mutta erilaiset emäksiset kivet, [[liuske]]et, [[Kvartsiitti|kvartsiitit]] ja [[Kalkkikivi|kalkkikivet]] ovat kallioperässämme harvinaisempia.<ref name ="Suomen kallioperä, s.98">Lehtinen et al. 1998: 98.</ref> Kaikkialla Suomessa tavataan kallioperässä erilaisia siirros- ja ruhjevyöhykkeitä, joita pitkin on tapahtunut kalliolohkojen liikkeitä.<ref>Lehtinen et al. 1998: 347.</ref>
 
==Suomen kallioperän kehitysvaiheet==
====Svekofenninen orogenia====
 
[[Tiedosto:Gneiss Berghamn Finland.JPG|thumb|Gneissiä [[Berghamn]]in saarella [[Turunmaan saaristo|Turunmaan saaristossa.]]Turunmaan saaristo kuuluu [[Uudenmaan liuskealue]]eseenliuskealueeseen.]]
Arkeeisen ajan tapahtumien jälkeen Suomen kallioperän kehityksessä seurasi pitkä hiljainen jakso. Seuraavat kallioperämme merkittävimmät mullistukset tapahtuivat varhaisproterotsooisen maailmankauden aikana. Tuolloin, noin 1900-1800 miljoonaa vuotta sitten tapahtui niin sanottu [[Svekofennidit|Svekofenninen orogenia]]<ref>Lehtinen et al. 1998: 99-100.</ref>, jossa muodostui suurin osa maamme etelä- ja keskiosien kivilajeista.
 
Svekofenniset kivilajit ovat alunperin olleet erilaisia [[Vulkaniitti|vulkaniitteja]] ja [[Sedimentti|sedimenttejä]]. Svekofennisessä orogeniassa nämä kivet joutuivat [[metamorfoosi (geologia)|metamorfoosin]] kohteeksi. Metamorfoosissa kivet muuttuivat erilaisiksi [[liuske]]iksi, [[Gneissi|gneisseiksi]] ja [[Migmatiitti|migmatiiteiksi]]. Niitä alueita, joilla tämäntyyppiset kivilajit ovat vallitsevia, kutsutaan [[Svekofenniset liuskealueet|Svekofennisiksi liuskealueiksi]],<ref>Lehtinen et al. 1998: 200.</ref> joista esimerkiksi [[Tampereen liuskealue]] on ollut aktiivisen tutkimuksen kohteena jo 1800- luvun lopulta alkaen.<ref>Lehtinen et al. 1998: 209.</ref>
 
Liuskealueiden lisäksi Svekofennisen orogenian yhteydessä muodostui paljon erilaisia [[graniitti]]sia [[syväkivi]]ä. Graniittien lisäksi muodostui myös vähäisiä määriä [[Mafinen|mafisia]] syväkiviä, kuten [[gabro]]ja.<ref>Lehtinen et al. 1998: 230.</ref>