Versio 14. maaliskuuta 2010 kello 13.51 muokkaa Gerakibot (keskustelu \| muokkaukset) 1 413 muokkausta p Botti lisäsi: be-x-old, cs, de, el, fr, it, ja, la, lb, nds-nl, nl, no, pl, sl, sv, wa, zh ← Vanhempi muutos		Versio 27. maaliskuuta 2010 kello 01.54 muokkaa kumoa GEbot (keskustelu \| muokkaukset) 13 002 muokkausta p Typo fixing, typos fixed: Karjalan Kann → Karjalankann using AWB Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Kuva:~~Old_Finnish_threshing_machine~~Old Finnish threshing machine.JPG\|thumb\|250px\|Vanha kotimainen puimakone [[PowerPark]]:issa.]] '''Puimakone''' on [[riihi\|riihessä]] käsin varstoilla [[puiminen\|puimisen]] korvannut kone. Rivi 16: Käsikäyttöisiä puimakoneita (ns. rosma, tappuri, rysky) oli käytössä [[Lounais-Suomi\|Lounais-Suomessa]] jo [[1800-luku\|1800-luvun]] alkupuolella, Englannista ja Ruotsista hankittuina. Mustialan kartanoon ostettiin ensimmäinen puimakone vuonna [[1840]]. Fiskarsin tekemiä puimakoneita oli esillä vuonna [[1859]] ja yleiseen käyttöön ne tulivat läsnirannikon viljapelloilla 1800-luvun lopulla. Kotimaisia konevalmistajia olivat Högfors, Mathildeda ja Rosenlew. Käsikäyttöisen puimakoneen käyttöaika oli historiallisesti lyhyt, suurimmat talot pyrkivät hankkimaan maaseppien valmistamia puisia tai rautaisia hevoskiertoja, joissa voimaa välitti muutaman metrin pituinen vaaka-asennossa pyörivä ratas remmin tai köyden välityksellä puimakoneeseen. Jos koneeseen liitettiin kohlijat ja viljanpuhdistaja eli viskuri, se asetettiin joko luuvaan tai lavalle riihen parsien tasalle ja viskuri koneen alle. Hevoskäyttöinen puimakone levisi Lounais-Suomeen, [[Etelä-Pohjanmaa]]lle ja [[Karjalankannas\|~~Karjalan Kannakselle~~Karjalankannakselle]] 1800-luvulla, muualle vasta [[1900-luku\|1900-luvun]] alussa. Käsi- ja hevoskiertoisissa puimakoneissa käytettiin riihessä kuivattua viljaa. ==Puinnin koneellistumisen muutokset== Rivi 28: {{Commonscat\|Threshing machines}} [[~~luokka~~Luokka:Maatalouskoneet]] [[Luokka:Viljankorjuutyöt]]

Ero sivun ”Puimakone” versioiden välillä