Ero sivun ”Kongon kuningaskunta” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p fix
Rivi 11:
Portugalilainen tutkimusmatkailija Diogo Cão saapui ensimmäisenä eurooppalaisena Kongoon 1482-1483. Kuningas Nzinga Nkuwu päätti omaksua [[kristinusko]]n ja hän otti hallitsijanimekseen João I. Hänen seuraajansa Afonso I vahvisti kristinuskon asemaa valtion uskontona, jossa yhdistyivät paikalliset uskomukset ja eurooppalainen kristillisyys. Orjakauppaa käytiin Kongossa jo ennen eurooppalaisten tuloa, mutta se koski sotavankeja ja orjina syntyneitä. Eurooppalaiset sen sijaan ottivat orjiksi ketä tahansa, millä oli enemmän ja vähemmän tuhoisa vaikutus Kongon väestöön eri aikoina.
 
1500-luvun lopulla portugalilaiset auttoivat kuningas Álvaro I:stä kukistamaan maan itäosassa virinneen kapinan. Vastalahjana hän antoi portugalilaisille luvan perustaa siirtokunnan [[Luanda]]an, [[Angola]]an. Ajan myötä portugalilaiset laajensivat siirtokuntaansa ja alkoivat esittää aluevaatimuksia myös Kongolle, jotka koskivat Luandan saarta ja Mbwilan maakuntaa. 1665 tilanne kärjistyi sodaksi, jossa Portugalin joukot löivät Kongon Mbwilan taistelussa. Myös Kongon kuningas [[António I|Antonio I]] sai surmansa ja vallanperimyskiistat johtivat sisällissotaan. Portugali yritti hyötyä siitä, mutta sen joukot kärsivät tappion Kitombon taistelussa 1670, mikä pakotti sen luopumaan vaateistaan kahdeksi sadaksi vuodeksi.
 
Jatkuvat vallanperimyskiistat leimasivat Kongon kuningaskunnan myöhempää historiaa. Joka tapauksessa se oli olemassa valtiona aina 1800-luvun jälkipuoliskolle saakka, jolloin [[Ranska]] ja [[Belgia]] alkoivat muodostaa siirtoimaitaan alueella. Kongon kuningaskunta lakkasi olemasta, kun sen alue jaettiin Portugalin, Ranskan ja Belgian kesken [[Berliinin konferenssi]]ssa 1884-1885.