Ero sivun ”Henrik Gabriel Porthan” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 88.192.164.138 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Charmi tekemään versioon.
Rivi 7:
H. G. Porthan oli sukujuuriltaan karjalainen. Hänen isänsä puolelta suku johti [[viipuri]]laiseen kauppiaaseen ''Kustaa Purtaseen'', jonka poika oli päässyt pappisuralle ja vaihtanut nimensä asianmukaisesti hienompana pidetyksi Porthaniksi. Isä toimi kirkkoherrana Viitasaarella, jossa Henrik Gabriel syntyi 1739. Isä tuli mielisairaaksi Henrik Gabrielin ollessa viiden, ja tämä päätyi enonsa, Kruunupyyn kirkkoherra Gustaf (Kustaa) Jusleniuksen huollettavaksi. Gustaf Juslenius oli ensimmäisen ''fennofiilin'' [[Daniel Juslenius|Daniel Jusleniuksen]] poika, jolta Porthan sai vaikutteita kansallisiin harrastuksiinsa. Toinen Porthanin suomalais-isänmaallisuuteen vaikuttanut hahmo oli piispa C. F. Mennander. Porthanin ajattelun ohjenuorana olivat kuitenkin ennen muuta valistusfilosofian empiiriset ja rationaaliset menetelmät.
 
==Ura==
 
Porthan aloitti opiskelut 15-vuotiaana Turussa ja valmistui maisteriksi vuonna [[1760]]. Tämän jälkeen Porthan toimi palkattomana ''kaunopuheisuuden'' dosenttina ja yksityisopettajana. Vuonna [[1770]] Porthan perusti yhdessä serkkunsa P. Jusleenin ja C. F. Fredenheimin kanssa [[Aurora-seura]]n. Seuraan liittyi Porthanin nimenomaisesta pyynnöstä muun muassa Kokkolan silloinen kirkkoherra [[Anders Chydenius]], piispa [[Karl Fredrik Mennander]] ja muita merkkihenkilöitä.
 
Porthan opiskelut 15-vuotiaana Turussa ja valmistui maisteriksi vuonna [[1760]]. Tämän jälkeen Porthan toimi palkattomana ''kaunopuheisuuden'' dosenttina ja yksityisopettajana. Vuonna [[1770]] Porthan perusti yhdessä serkkunsa P. Jusleenin ja C. F. Fredenheimin kanssa [[Aurora-seura]]n. Seuraan liittyi Porthanin nimenomaisesta pyynnöstä muun muassa Kokkolan silloinen kirkkoherra [[Anders Chydenius]], piispa [[Karl Fredrik Mennander]] ja muita merkkihenkilöitä.
 
Kirjeessään [[Anders Chydenius|Anders Chydeniukselle]] 6. lokakuuta 1770 Porthan hahmotteli seuran aikeita ja pyrkimyksiä seuraavasti: