Ero sivun ”SMS Schleswig-Holstein” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
TXiKiBoT (keskustelu | muokkaukset)
kh
Rivi 20:
}}
[[Tiedosto:Schleswig Holstein firing Gdynia 13.09.1939.jpg|thumb|250px|Schleswig-Holstein tulittamassa Westerplatten linnaketta Gdanskin satamassa syyskuun alussa 1939.]]
'''SMS Schleswig-Holstein''' oli [[saksaSaksan keisarikunnan laivasto]]lainenn [[Taistelulaivaluokka Deutschland|Deutschland-luokan]] [[taistelulaiva]], joka ampui todennäköisesti [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] ensimmäiset laukaukset.
 
LaivanAluksen rakentaminenköli aloitettiin vuonnalaskettiin 1904, ja se laskettiin vesille joulukuussa 1906. jaAlus valmistui lopulta vuonna 1908. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisessä maailmansodassa]] se oli mukana [[Skagerrakin taistelu]]ssa kesällä 1916, jossa se kärsi vaurioita [[Royal Navy|brittilaivaston]] tykkitulesta. Sodan lopunaikana ''Schleswig-Holstein'' toimi huoltoaluksena ja lopulta asuntoaluksenamajoitusaluksena [[Kiel]]issä. ''Schleswig-Holstein'' oli yksi kuudesta vanhentuneesta taistelulaivasta, jotka [[Versaillesin rauhansopimus]] salli jättää [[Saksan laivastollelaivasto]]lle rannikkopuolustuskäyttöön.<ref name="SoWW2">Ward, Westhorp s.9</ref> Se toimi rannikkopuolustuslaivueen lippulaivana vuoteen 1935 saakka.
 
Sisaraluksensa Schlesienin''SMS Schlesien]]in'' lailla ''Schleswig-Holstein'' oli vanhentunut toiseen maailmansotaan mentäessä, sillä aikalaistensa lailla sen vedenalainen panssarointi oli heikkoa eikä laiva kestäisi torpedo-osumia. Molemmat alukset olivat palvelleet koulutuslaivoinakoululaivoina, mutta sodan sytyttyä kummatkin toimivat rajoitetussa palveluksessa ja osallistuivat muutamiin [[Kriegsmarine]]n sotatoimeensotatoimiin. <ref name="GeNaHa">Mallmann Showell: German Navy Handbook s. 60-61</ref>
 
==Sodan ensilaukaukset==
 
{{Pääartikkeli|[[Westerplatten taistelu]]}}
 
Elokuun lopulla 1939 kommodori [[Gustav Kleikamp]]in komentama ''Schleswig-Holstein'' purjehti [[Danzig]]iin rauhanomaisen laivastovierailun varjolla<ref name="SoWW2"/>. Se ankkuroi kanavaan vastapäätä satamassa sijainnutta puolalaisen sotaväenpuolalaista linnaketta Westerplattea. Alus alkoi 1. syyskuuta 1939 klo 4.45 alus alkoi tulittaa [[puola]]laista varuskuntaa ampuen todennäköisesti maailmansodan ensimmäiset laukaukset aloittaen samalla [[Westerplatten taistelu]]n. ''Schleswig-Holsteinin'' ampuma laidallinen ei varsinaisesti ollut ensimmäinen väkivaltainen sotatoimi, sillä [[Luftwaffe|Saksan ilmavoimat [[Luftwaffe]] oli pudottanut ensimmäiset [[Wielunin pommitus|pommilastit Wieluniin]] viittä minuuttia aiemmin, mutta ensimmäiseksi laukaukseksi se voidaan laskea. Westerplatten varuskunnan pommittamista jatkettiin viikon ajan laivaston, ilmavoimien ja tykistön toimesta, kunnes se vihdoin antautui viikkoa myöhemmin.<ref>[http://www.danzigfreestate.org/history.html Free State of Danzig] Luettu 5.1.2009</ref>
 
Westerplatten taistelun jälkeen ''Schleswig-Holstein'' pommitti toisen puolalaisen satamakaupungin [[Gdynia]]n linnoituksia Danzigin satamasta käsin aina syyskuun 13. päivään asti,<ref>''Chronology of the war at sea, 1939-1945'': s.4</ref> jonka jälkeen se siirtyi tulittamaan [[Kepa Oksywska]]a. [[Helin niemimaa]]n linnoituksia se tulitti yhdessä taistelulaiva [[SMS Schlesien|Schlesien''Schlesienin'']]in kanssa 18. syyskuuta 1939 alkaen. Helin niemimaan taistelun aikana ''Schleswig-Holsteiniin'' osui puolalaisen rannikkopatterin ampumia 152 mm kranaatteja vaurioittaen aluksen tykkitornia ja hiljentäen sen suurimmat tykit. <ref>Commager s. 17</ref>
 
Alus osallistui 1940 [[Tanska]]nTaistelu valtaamiseenNorjasta|Tanskan 1940valtaamiseen]], mutta ajoi karille [[Iso-Belt]]issä jo [[operaatio Weserübung]]in alussa.<ref name="Deist">Deist s. 211</ref> Sen jälkeen ''Schleswig-Holstein'' toimi koulutuslaivanakoululaivana. Syyskuun alkuun 1944 mennessä siitä oli tehty ilmatorjunta-alus, mutta saman kuukauden 18. päivänä brittilentokoneet pommittivat sitä osuen kolmesti. Alus syttyi palamaan ja upposi Gdyniassa 12 metrin syvyyteen. [[Neuvostoliiton laivasto]] nosti aluksen ja hinasi sen [[Tallinna]]an 26. syyskuuta 1946. Alus oli kuitenkin vahingoittunut liian pahasti, jotta sitä olisi kannattanut korjata. Se upotettiin lähelle [[Osmussaar]]ta 25. heinäkuuta 1947.<ref name="Stalins">Rohwer, Monakov s.181</ref> Punalaivasto antoi sille uuden nimen ''Borodino'' ja käytti sitä maalialuksena ammuntaharjoituksissa vuoteen 1955 saakka. Laivan hylkyä suojelee [[Viro]]nViron kansallisperintölautakunta]]. Laivan kello on esillä [[BundeswehrDresden]]inissä [[Bundeswehrin sotahistoriallinen museo|Bundeswehrin sotahistoriallisessa museossa [[Dresden]]issä.
 
==Lähteet==
 
* {{kirjaviite|Tekijä=Jak P. Mallmann Showell|Nimeke=German Navy Handbook 1939-45|Vuosi=2002|sivu=|Julkaisija=Sutton Publishing Ltd, Phoenix Mill|Tunniste=ISBN 0-7509-3205-8}}
* {{kirjaviite|Tekijä=John Ward, Chris Westhorp|Nimeke=Ships of World War II |Vuosi=2000|sivu=|Julkaisija=Zenith Imprint|Tunniste=ISBN 0760309353}}