Ero sivun ”Mekong” versioiden välillä

Joen alkulähde ei ole tiedossa useiden luoksepääsemättömässä maastossa kulkevien sivujokien takia. Siksi myöskään Mekongin tarkkaa pituutta ei varmasti tiedetä. Kiinalaiset tutkijat arvelevat joen saavan alkunsa [[Qinghai]]n provinssista [[Tiibet]]istä, noin 52005 200 metriä meren pinnan yläpuolelta. Michel Peisselin johtama retkikunta sen sijaan uskoi joen alkulähteen olevan Rupsa-Lan solassa (49754 975 m:nmetrin korkeudessa). Arviot joen pituudesta vaihtelevat 43504 350 ja 49094 909 kilometrin välillä. Näistä jälkimmäinen arvio perustuu kiinalaisten tutkijoiden vuosina 1999-2002 tekemiin satelliittikuva-analyyseihin sekä itse paikalla tehtyyn kenttätyöhön ja sitä voidaan siksi pitää melko luotettavana.

Verrattuna muihin maailman suurin jokiin Mekongin vesivarat ovat edelleen melko luonnollisessa tilassa ja joen tarjoamia resursseja käytetään paikallistasolla ennen kaikkea kalastukseen ja maanviljelyyn. Paine alueen vesivarojen kehittämiselle on kuitenkin suuri ja Kiina on rakentamassa useampaa vesivoimaa tarjoavaa patoa Mekongin pääuomaan. Lisäksi etenkin Laos on rakentanut ja rakentaa edelleen suurpatoja Mekongin sivu-uomiin. Näiden patojen sekä muun alueella tapahtuvan kehityksen (kasteluhankkeet, metsän hakkuut jne.) vaikutusta vesivaroihin on edelleen vaikea arvioida valuma-alueen laajuuden ja projektien moninaisuuden takia. Suurimmin näistä muutoksista tulee todennäköisesti kärsimään Kambodža, jonka asukkaista suurin osa on syvästi riippuvaisia joen tarjoamista luonnonvaroista. Kambodžassa erityisen uhan alla on Tonle Sap -järvi, jonka ainutlaatuinen tulvapulssi ja sen mahdollistama suunnaton kalantuotanto linkittyy läheisesti Mekong-jokeen.