|
===Frans Viktor Wallenius myöh. Venho===
({{Syntymä- ja kuolinaika|23|7|1890|[[Kisko]]|4|1|1962}}) oli suomalainen jääkärivääpeli. Hänen äitinsä oli Vilhelmiina Karolina Wallenius. Venho työskenteli kivityömiehenä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan [[jääkäripataljoonaJääkäripataljoona 27]]:n pioneerikomppaniaan 3. maaliskuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Asemasota Misse-joella|Misse-joella]], [[Riianlahti|Riianlahdella]] ja [[Schmardenin taistelu|Schmardenissa]] sekä [[Aa-joki|Aa-joella]]. Venho saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana aliupseeriksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin [[Suomen sisällissota]]an 5. Jääkärirykmentin [[13. jääkäripataljoona]]an. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Karjalankannaksella, muun muassa Kuokkalassa ja etenemiseen Rajajoelle. Venho siirrettiin sisällissodan jälkeen 7. heinäkuuta 1918 alkaen kuormastoaliupseeriksi Suomen valkoisen kaartin II pataljoonaan. Hän erosi armeijasta 26. huhtikuuta1919, mutta palveli kumminkin vielä 1. tammikuuta - 24. elokuuta 1920 välisen ajan vääpelinä Suomenlinnan paikalliskomppaniassa. Myöhemmin hän muutti Ahvenanmaalle ja työskenteli siellä työmiehenä. '''Ylennykset''': Aliupseeri 11. helmikuuta 1918, Varavääpeli 13. heinäkuuta 1918, Vääpeli 1. tammikuuta 1920. '''Kunniamerkit''': [[Kuva:Vapaudenmitali1lk.png|35px]] Vapaudenmitali 1. lk; [[Kuva:Nauha Vapaussodan muistomitali.png|35px]] Vapaussodan muistomitali soljen kera, [[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.png|18px]] Jääkärimerkki.
'''[[Kurt Wallenius|Kurt Martti Wallenius]]'''
===Maunu Verner Wallenius===
(Käytti Saksassa nimeä Kalle Nieminen), ([[19. elokuuta]] [[1895]] [[Mäntsälä]] – [[4. kesäkuuta]] [[1970]]) oli suomalainen jääkärikersantti. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Antti Verner Wallenius ja Maria Aleksandra Antintytär. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1921 Helmi Maria Jukolan kanssa, joka kuoli seuraavana vuonna. Tämä kansakoulun käynyt puuseppä liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan [[jääkäripataljoonaJääkäripataljoona 27]]:n 4. komppaniaan 5. maaliskuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Misse]]-joella, [[Riianlahti|Riianlahdella]] ja [[Aa-joki|Aa-joella]]. Hänet siirrettiin sairauden takia pataljoonan täydennysjoukkoon 23. kesäkuuta 1917 ja laskettiin myöhemmin siviilitöihin. Suomeen hän palasi 29. marraskuuta 1918 ja astui 16. tammikuuta 1919 kersanttina armeijan palvelukseen Itä-Suomen jalkaväkirykmentti n:o 5:een, jonka nimi myöhemmin muuttui Pohjois-Savon rykmentiksi. Hän toimi koulutusaliupseerina 4. komppaniassa. Hänet siirrettiin 17. tammikuuta 1920 [[Käkisalmen läänin rykmentti]]in, mistä hän vähän myöhemmin erosi ja matkusti [[Kanada]]an työskennellen siellä kaivosmiehenä. Hänet on haudattu Tisdaleen [[Ontario]]on Kanadaan. '''Ylennykset''': Kersantti 16. tammikuuta 1919. '''Kunniamerkit''': Jääkärimerkki.
'''[[Paul August Rafael Wallenius]]'''
===Erik Leander West===
({{Syntymä- ja kuolinaika|14|7|1898|[[Bergö]]|17|6|1968}}) oli suomalainen jääkärivääpeli. Hänen vanhempansa olivat majakanvartija Viktor West ja Henrika Nyback. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1927 Vendla Elisabet Westergårdin kanssa. West kävi kansakoulun ja työskenteli kalastajana Bergössä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan [[jääkäripataljoonaJääkäripataljoona 27]]:n täydennysjoukkoon 18. huhtikuuta 1916, josta hänet siirrettiin 30. heinäkuuta 1916 pataljoonan 4. komppaniaan. Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Asemasota Misse-joella|Misse-joella]], [[Riianlahti|Riianlahdella]] ja [[Aa-joki|Aa-joella]]. West saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana aliupseeriksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin [[Suomen sisällissota]]an joukkuealiupseeriksi 2. Jääkärirykmentin [[6. jääkäripataljoona]]n 2. komppaniaan. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Kalevankankaalla, Tampereella ja Karjalankannaksella, muun muassa Kuokkalassa.
West kävi Haminan taistelukoulun vuonna 1918 ja palveli sisällissodan jälkeen edelleen 2. Jääkärirykmentissä, josta muodostettiin myöhemmin Porin jalkaväkirykmentti 2. Hänet siirrettiin 3. syyskuuta 1918 Itämeren jalkaväkirykmentti 1:een, joka tunnettiin myöhemmin nimellä Porin rykmentti. Armeijasta hän erosi 30. syyskuuta 1920 ja työskenteli sen jälkeen 15. heinäkuuta 1924 - 1. tammikuuta 1927 välisen ajan majakanvartijana Kopparfuruskärin majakalla ja sen jälkeen kalastajana Bergössä.
===Johannes West===
({{Syntymä- ja kuolinaika|22|12|1893|[[Vöyri]]|||}}) oli suomalainen jääkärivääpeli. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Erik West ja Maria Fors. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1922 Anna Irene Jäppilin kanssa. West kävi kansakoulun ja työskenteli maanviljelijänä Vöyrissä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan [[jääkäripataljoonaJääkäripataljoona 27]]:n 1. komppaniaan 18. joulukuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Asemasota Misse-joella|Misse-joella]], [[Riianlahti|Riianlahdella]] ja [[Aa-joki|Aa-joella]]. Pataljoonan rintamalta paluun jälkeen hänet lähetettiin 27. maaliskuuta 1917 alkaen Altonan työosastoon, mistä hänet laskettiin edelleen siviilitöihin Saksaan 4. elokuuta 1917.
West saapui takaisin Suomeen 24. maaliskuuta 1918 [[S/S Arcturus|S/S Arcturuksen]] toisella retkellä Vaasaan, missä hän astui armeijan palvelukseen jefreitteriksi ylennettynä ja hänet sijoitettiin sisällissotaa käyvään Valkoiseen armeijaan 5. Jääkärirykmentin [[14. jääkäripataljoona]]n konekiväärikomppaniaan. Hän otti osaa taisteluihin Karjalankannaksella. Sisällissodan jälkeen hän palveli edelleen 5. Jääkärirykmentissä (myöhempi Kuopion jalkaväkirykmentti 4) aluksi koulutusaliupseerina ja myöhemmin komppanianvääpelinä. Hänet siirrettiin 5. syyskuuta 1918 alkaen Itämeren jalkaväkirykmentti 1:n 4. komppaniaan. Armeijasta hän erosi 1. joulukuuta 1918 ja työskenteli sen jälkeen maanviljelijänä Vöyrissä vuosina 1919 – 1922. Vuoden alussa hän matkusti Kanadaan, missä hän työskenteli etupäässä rakennuspuuseppänä. Takaisin Suomeen West palasi vuoden 1931 lopulla ja asettui asumaan Vaasaan. Vuonna 1937 hän hankki Vöyristä hotellin ja toimi sen omistajana talvisotaan saakka. Sotien aikana West toimi väestönsuojelu tehtävissä ja työnjohtajana Itä-Karjalan sadonkorjuutöissä ja jatkosodan aikana kranaattien tarkastajana Wärtsilän tehtaalla Vaasassa. Hänen hotelliliiketoimintansa jäi lyhyeksi ja sen jälkeen hän toimi rakennustoimiston omistajana Vaasassa. '''Ylennykset''': Jefreitteri 24. maaliskuuta 1918, Aliupseeri maaliskuussa 1918, Vääpeli 25. toukokuuta 1918. '''Kunniamerkit''': [[Kuva:Vapaudenmitali1lk.png|35px]] Vapaudenmitali 1. lk. [[Kuva:Nauha Vapaussodan muistomitali.png|35px]] Vapaussodan muistomitali soljen kera, [[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.png|18px]] Jääkärimerkki, [[Kuva:Nauha saksan maailmansodan kunniaristi.png|35px]] Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi.
===Petter Alfred West===
({{Syntymä- ja kuolinaika|10|7|1894|[[Vöyri]]|1|5|1941}}) oli suomalainen jääkärivääpeli. Hänen vanhempansa olivat työmies Michel West ja Maria Åkerblom. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1919 Elna Maria Ingmanin kanssa. Hän kävi kansakoulun ja työskenteli maalarina ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan [[jääkäripataljoonaJääkäripataljoona 27]]:n 3. komppaniaan 21. helmikuuta 1916, josta hänet siirrettiin 19. huhtikuuta 1916 hänellä todetun sairauden takia pataljoonan täydennysjoukkoon ja hänen parannuttuaan 30. heinäkuuta 1916 pataljoonan haupitsipatteriin. Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Asemasota Misse-joella|Misse-joella]], [[Riianlahti|Riianlahdella]] ja Ekkau-Kekkaussa sekä [[Aa-joki|Aa-joella]]. West saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana aliupseeriksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin [[Suomen sisällissota]]an [[1. jääkäripatteristo|Jääkäritykistön 1. patteriin]] ja hän otti osaa taisteluihin Messukylässä ja Tampereella. Tampereen valtauksen jälkeen hänet siirrettiin tykistön uudelleen järjestelyn seurauksena muonitusmestariksi Jääkäritykistöprikaatin [[1. jääkäripatteristo]]n 2. patteriin ja otti osaa taisteluihin Viipurissa. Vapaussodan jälkeen West toimi Suomen tykistökoulussa, mistä hänet siirrettiin tykistön uudelleenjärjestelyssä Kenttätykistörykmentti 2:n 3. patteriin. Armeijasta hän erosi 17. tammikuuta 1919 ja työskenteli sen jälkeen maalarina Vaasassa. '''Ylennykset''': Aliupseeri 11. helmikuuta 1918, Varavääpeli 19. huhtikuuta 1918, Vääpeli 7. toukokuuta 1918. '''Kunniamerkit''': [[Kuva:Vapaudenmitali1lk.png|35px]] Vapaudenmitali 1. lk. , [[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.png|18px]] Jääkärimerkki, [[Kuva:Nauha saksan maailmansodan kunniaristi.png|35px]] Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi.
'''[[Einar Vihma|Einar Wichmann myöh. Vihma]]'''
===Albert Wiik===
(Käytti Saksassa peitenimeä Eriksson), ({{Syntymä- ja kuolinaika|26|6|1893|[[Koivulahti]]|31|5|1972}}) oli suomalainen jääkärivääpeli. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Erik Wiik ja Lisa Näsman. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1924 Ida Vestermarkin kanssa. Wiik kävi kansakoulun ja Korsholman maamieskoulun vuonna 1913 ja työskenteli maanviljelijänä Koivulahdella ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan [[jääkäripataljoonaJääkäripataljoona 27]]:n täydennysjoukkoon 3. helmikuuta 1917, josta hänet siirrettiin pataljoonan 4. komppaniaan 15. kesäkuuta 1917. Hän astui Suomen armeijan palvelukseen Saksassa 7. helmikuuta 1918 aliupseeriksi ylennettynä. Hän saapui takaisin Suomeen 18. helmikuuta 1918 jääkärien etujoukon mukana Vaasaan. Vaasasta hänet komennettiin Sisällissodan aluksi koulutusaliupseeriksi Vöyrin sotakouluun, mistä hänet komennettiin 1. maaliskuuta 1918 alkaen ryhmän- ja joukkueenjohtajana 2. Jääkärirykmentin [[4. jääkäripataljoona]]n 4. komppaniaan, josta hänet siirrettiin myöhemmin [[6. jääkäripataljoona]]n 1. komppaniaan. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Kalevankankaalla, Tampereella, Näsilinnassa, Kuokkalassa ja Kellomäellä sekä etenemiseen Rajajoelle. Wiik palveli sisällissodan jälkeen koulutusaliupseerina yhä 2. Jääkärirykmentissä, josta muodostettiin myöhemmin Porin jalkaväkirykmentti 2. Hän kuului rykmentin 4. komppaniaan. Hänet siirrettiin 3. syyskuuta 1918 alkaen Itämeren jalkaväkirykmentti l:n 4. komppaniaan. Armeijasta hän erosi 11. helmikuuta 1919 ja toimi sen jälkeen suojeluskuntain harjoituspäällikkönä Maksamaalla ja Koivulahdella. Vuodesta 1927 alkaen hän viljeli maata Koivulahdella. Hänet haudattiin Koivulahdelle. '''Ylennykset''': Aliupseeri 7. helmikuuta 1918, Vääpeli 15. elokuuta 1918. '''Kunniamerkit''': [[Kuva:Nauha VR4 miekkojen kera.png|35px]] Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera, [[Kuva:Nauha Vapaussodan muistomitali.png|35px]] Vapaussodan muistomitali soljen kera, [[Kuva:Nauha talvisodan muistomitali.png|35px]] Talvisodan muistomitali, [[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.png|18px]] Jääkärimerkki.
===Fredrik Mathias Wiik eli Hästbacka===
({{Syntymä- ja kuolinaika |28|10|1898|[[Kokkola]]|28|7|1917}}) oli suomalainen jääkäri. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Aleksander Wiik eli Hästbacka ja Maria Sofia Kankkonen. Wiik kävi kansakoulun ja työskenteli maanviljelijänä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan [[jääkäripataljoonaJääkäripataljoona 27]]:n 4. komppaniaan 13. maaliskuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Asemasota Misse-joella|Misse-joella]], [[Riianlahti|Riianlahdella]] ja [[Aa-joki|Aa-joella]]. Hänet siirrettiin 3. maaliskuuta 1917 sairauden takia pataljoonan täydennysjoukkoon ja laskettiin siviilitöihin Saksaan. Hän kuoli tapaturmaisesti Hampurissa 28. heinäkuuta 1917 ja haudattiin paikalliselle hautausmaalle. '''Kunniametkit''': [[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.png|18px]] Jääkärimerkki.
===Johannes Wiik myöh. Björkman===
[[Kuva:Equity.jpg|250px|thumb|Aselaiva S/S Equity]]
(käytti saksassa nimeä Einar) ([[5. helmikuuta]] [[1887]] [[Koivulahti]]) oli suomalainen jääkärikorpraali ja maanviljelijä. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Erik Wiik ja Lisa Näsman. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1912 Maria Hjortin kanssa. Johannes Wiik kävi kansakoulun ja Korsholman maamieskoulun vuonna 1910. Hän viljeli maata kotipitäjässään Koivulahdella. Hän liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan [[jääkäripataljoonaJääkäripataljoona 27]]:n täydennyspataljoonaan 29. maaliskuuta 1916, josta hänet siirrettiin huhtikuun lopulla värväystoimiin Suomeen Merenkurkun etapille. Hän osallistui kesällä 1917 Ruotsista Suomeen tapahtuneeseen sotatarvikkeiden kuljetukseen ja syksyllä aselaiva [[S/S Equity]]n Saksasta saapuneiden aseiden vastaanottoon Vesterössä ja niiden kuljettamiseen mantereelle. Suomen sisällissotaan hän liittyi [[Pietarsaaren tykistökoulu]]un ja otti 3. [[Savon ryhmä#Förbergin patteri|Förbergin patterin]] mukana osaa taisteluihin Mouhussa, Lusissa, Mäntyharjulla, Heinolassa, Savitaipaleella ja Suomenniemellä. Suomen armeijasta hän erosi 22. toukokuuta 1918 antautuen maanviljelylle kotipitäjässään koivulahdella. Maanviljelyn ohella hän hoiti Koivulahden suojeluskunnan paikallispäällikön tehtäviä. '''Ylennykset''': Korpraali 1918. '''Kunniamerkit''': Vapaudenmitali 2.lk; Vapaussodan muistomitali soljen kera, Jääkäriristi, Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi.
===Viktor Johannes Wiik===
({{Syntymä- ja kuolinaika|8|3|1895|[[Alaveteli]]|25|7|1943}}) oli suomalainen jääkärivahtimestari. Hänen vanhempansa olivat virkatalonvuokraaja Anders Viktor Wiik ja Maria Lovisa Juhontytär. Wiik kävi kansakoulun ja Kruunupyyn kansanopiston vuosina 1913 – 1914 ja työskenteli maanviljelijänä Alavetelissä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan [[jääkäripataljoonaJääkäripataljoona 27]]:n 2. komppaniaan 4. joulukuuta 1915, josta hänet siirrettiin myöhemmin pataljoonan ratsuosastoon. Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Asemasota Misse-joella|Misse-joella]], [[Riianlahti|Riianlahdella]] ja [[Aa-joki|Aa-joella]]. Wiik saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana varavahtimestariksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin [[Suomen sisällissota]]an aluksi joukkueenjohtajaksi [[Uudenmaan rakuunarykmentti|Uudenmaan rakuunarykmentin]] 5. eskadroonaan, josta hänet siirrettiin 12. huhtikuuta 1918 alkaen 4. eskadroonaan. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Vesilahdella sekä etenemiseen Hämeenlinnaan. Hän palveli sisällissodan jälkeen edelleen Uudenmaan rakuunarykmentin 4. eskadroonassa. Armeijasta hän erosi 4. lokakuuta 1918. Hän liittyi 23. helmikuuta 1919 Suojeluskuntajärjestöön ja hänet sijoitettiin paikallispäälliköksi Alavetelin suojeluskuntaan, missä hän palveli 11. tammikuuta 1920 saakka. Myöhemmin Wiik työskenteli maanviljelijänä Kaarlelassa. Wiik osallistui talvisotaan Tykistökoulutuskeskus 2:m 1. komppaniassa. '''Ylennykset''': Varavahtimestari 11. helmikuuta 1918, Vahtimestari 7. toukokuuta 1918. '''Kunniamerkit''': Vapaudenmitali 2. lk; [[Kuva:Nauha Vapaussodan muistomitali.png|35px]] Vapaussodan muistomitali soljen kera, [[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.png|18px]] Jääkärimerkki, [[Kuva:Nauha saksan maailmansodan kunniaristi.png|35px]] Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi.
*Verner August Wiikla
===John Frithiof Mikael Wiikström===
({{Syntymä- ja kuolinaika|24|7|1896|[[Porvoo]]|21|8|1971|[[Kitchener]], [[Ontario]], [[Kanada]]}}). oli suomalainen jääkärivänrikki Hänen vanhempansa olivat insinööri Anders Wiikström ja Maria Andersson. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1920 Eugenie Tomassonin kanssa. Wiikström kävi kolme luokkaa Porvoon ruotsalaista klassillista lyseota. Wiikström työskenteli liikemiehenä Helsingissä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan [[jääkäripataljoonaJääkäripataljoona 27]]:n 1. komppaniaan 24. marraskuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Asemasota Misse-joella|Misse-joella]], [[Riianlahti|Riianlahdella]] ja [[Aa-joki|Aa-joella]]. Hänet siirrettiin 23. heinäkuuta 1917 hänellä todetun sairauden takia pataljoonan täydennysjoukkoon ja joutui jäämään hoidettavaksi parantolaan pataljoonan lähtiessä kotimatkalle helmikuussa vuonna 1918. Wiikström palasi takaisin Suomeen sisällissodan jälkeen 25. lokakuuta 1918 ja hänet määrättiin armeijan palvelukseen Saksassa allekirjoittamansa palvelusitoumuksen johdosta 27. tammikuuta 1918. Hänet sijoitettiin vänrikiksi ylennettynä Suomen valkoisen kaartin I pataljoonaan, missä hän toimi pataljoonan aseupseerina, majoitusmestarina ja nuorempana upseerina. Armeijasta hän erosi 4. helmikuuta 1920 ja työskenteli sen jälkeen vuosina 1920 – 1925 hedelmäkauppiaana Helsingissä. Hän muutti Kanadaan vuonna 1926 ja työskenteli siellä The Canada Steamship Linesin palveluksessa vuosina 1926 – 1930 ja The Royal York Hotelin palveluksessa vuosina 1930 – 1939 sekä johtajana Hotel Kitchenerissä vuosina 1940 – 1969. Hänet haudattiin Kitchener, Ontario Canada. '''Ylennykset''': Vänrikki 2. joulukuuta 1918. '''Kunniamerkit''': [[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.png|18px]] Jääkärimerkki
===Edvard Wik===
(Käytti Saksassa peitenimeä Johan Södergård), ({{Syntymä- ja kuolinaika|8|12|1884|[[Koivulahti]]|23|1|1964}}) oli suomalainen jääkärivääpeli. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Erik Wik ja Lisa Näsman. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1910 Matilda Hjortin kanssa. Wik kävi kansakoulun ja Närpiön kansanopiston vuosina 1904 - 1905 ja Korsholman maamieskoulun vuosina 1906 – 1907 ja työskenteli maanviljelijänä Koivulahdella ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan [[jääkäripataljoonaJääkäripataljoona 27]]:n täydennysjoukkoon 29. maaliskuuta 1916. Hänet komennettiin vielä saman vuoden lopulla värväys- ja etappitehtäviin Suomeen, missä hän toimi Merenkurkun etapilla. Hän osallistui kesällä 1917 osaa Ruotsista Suomeen tapahtuneeseen aseiden, ampumatarpeiden ja räjähdysaineiden kuljetukseen sekä syksyllä samana vuonna aselaiva [[S/S Equity]]n Saksasta tuomien aseiden vastaanottoon. Suomen sisällissodan puhjettua hän liittyi [[Pietarsaaren tykistökoulu]]un ja hänet liitettiin [[Savon ryhmä#3. patteri eli Förbergin patteri|3. Förbergin patteri]]in, minkä mukana hän otti osaa taisteluihin Mouhussa, Lusissa, Mäntyharjulla, Heinolassa, Savitaipaleella ja Suomenniemellä. Hän erosi armeijasta 22. toukokuuta 1918 ja työskenteli sen jälkeen maanviljelijänä Mustasaaressa. Hän toimi Vaasan suojeluskuntapiirin piiriesikunnan jäsenenä vuonna 1929 ja Mustasaaren pohjoisen maamiesseuran sihteerinä vuosina 1924 - 1932. Wikin piti osallistua talvisotaan, mutta loukkaantui joukkueenjohtajana kranaatinheittimen harjoitusammunnoissa. Myöhemmin hän työskenteli maanviljelijänä ja turkiseläinten kasvattajana Koivulahdella. Hänet haudattiin Vaasaan. '''Ylennykset''': Vääpeli 1918. '''Kunniamerkit''': [[Kuva:Vapaudenmitali2lk.png|35px]] Vapaudenmitali 2. lk; [[Kuva:Nauha Vapaussodan muistomitali.png|35px]] Vapaussodan muistomitali soljen kera, [[Kuva:Nauha talvisodan muistomitali.png|35px]] Talvisodan muistomitali, [[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.png|18px]] Jääkärimerkki, [[Kuva:Nauha saksan maailmansodan kunniaristi.png|35px]] Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi, Maatalousseurojen Keskusliiton kultainen ansiomerkki.
===Hjalmar Rudolf Wiklund===
===Gunnar Eliel Willberg===
({{Syntymä- ja kuolinaika|2|12|1887|[[Turku]]|23|4|1958}}) oli suomalainen jääkärivääpeli. Hänen vanhempansa olivat insinööri Anders Willberg ja Amanda Bergroth. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1924 Inez Skrifvarsin kanssa, joka kuoli vuonna 1954 ja Willberg vihittiin toistamiseen avioliittoon vuonna 1955 toimistopäällikkö Mathilda Öllerin kanssa. Willberg kirjoitti ylioppilaaksi Turun ruotsalaisesta reaalilyseosta vuonna 1908 ja liittyi Turkulaiseen osakuntaan. Opintojaan hän jatkoi Helsingin yliopiston voimistelulaitoksessa ja valmistui voimistelunopettajaksi vuonna 1912. Hän suoritti kasvatusopin tutkinnon vuonna 1926.
Willberg liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan [[jääkäripataljoonaJääkäripataljoona 27]]:n 4. komppaniaan 14. maaliskuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Asemasota Misse-joella|Misse-joella]], [[Riianlahti|Riianlahdella]] ja [[Aa-joki|Aa-joella]]. Pataljoonan rintamalta paluun jälkeen hänet siirrettiin sairauden takia 23. kesäkuuta 1917 pataljoonan täydennysjoukkoon, mistä hän palasi takaisin pataljoonaan ja sijoitettiin 10. lokakuuta 1917 alkaen 2. konekiväärikomppaniaan.
Willberg saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana aliupseeriksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin [[Suomen sisällissota]]an joukkuealiupseeriksi 4. Jääkärirykmentin [[11. jääkäripataljoona]]n konekiväärikomppaniaan, josta hänet siirrettiin 15. huhtikuuta 1918 esikuntavääpeliksi [[4. jääkärirykmentti|4. Jääkärirykmentin]] esikuntaan. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Viipurissa. Willberg palveli sisällissodan jälkeen esikuntavääpelinä Vuoristoprikaatin esikunnassa, josta hänet siirrettiin 9. elokuuta 1918 joukkueenjohtajaksi Vuoristoprikaatin polkupyöräosastoon. Armeijasta hän erosi 11. helmikuuta 1919 ja siirtyi Suojeluskuntajärjestön palvelukseen 9. maaliskuuta 1919 ja hänet sijoitettiin paikallispäälliköksi Dragsfjärdin suojeluskuntaan, missä hän palveli 27. elokuuta 1919 asti, jolloin hän siirtyi niin ikään paikallispäälliköksi Inkoon suojeluskuntaan. Inkoossa hän palveli vuodet 1919 – 1921, jonka jälkeen hän erosi suojeluskunnasta ja siirtyi sanomalehtimieheksi. Vuonna 1924 hän vaihtoi alaa ja työskenteli sen jälkeen voimistelunopettajana Kauniaisten ruotsalaisessa yhteiskoulussa vuoteen 1927 asti. Vuonna 1927 hän sai viran Helsingin kaupungin verotusvalmisteluvirastosta, missä hän työskenteli virkamiehenä vuoteen 1936 saakka, jolloin hänet nimitettiin viraston osastopäälliköksi. Hänet haudattiin Helsingin [[Hietaniemen hautausmaa]]lle. '''Ylennykset''': Aliupseeri 11. helmikuuta 1918, Varavääpeli 11. toukokuuta 1918, Vääpeli 14. toukokuuta 1918. '''Kunniamerkit''': [[Kuva:Nauha VR4 miekkojen kera.png|35px]] Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera, [[Kuva:Nauha Vapaussodan muistomitali.png|35px]] Vapaussodan muistomitali soljen kera, [[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.png|18px]] Jääkärimerkki, [[Kuva:Nauha saksan maailmansodan kunniaristi.png|35px]] Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi .
({{Syntymä- ja kuolinaika|24|10|1897|[[Helsinki]]||||}}) oli suomalainen jääkärivääpeli. Hänen vanhempansa olivat puuseppä Juho Wirta ja Erika Vilhelmiina Enbäek. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1923 Hanni Maria Bulowin kanssa, josta hän erosi vuonna 1927 ja avioitui toisen kerran vuonna 1929 Martta Dagmar Röstin kanssa. Rösti kuoli vuonna 1941 ja Wirta avioitui kolmannen kerran vuonna 1942 kirjakauppa-apulainen Aino Salmenheimon kanssa.
Wirta kävi viisi luokkaa Kallion yhteiskoulua Helsingissä ja Tampereen teknillisen opiston 1. vuosikurssin sekä suoritti sähköinsinööritutkinnon Saksassa Strelitzin teknillisessä opistossa vuonna 1923. Wirta liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan [[jääkäripataljoonaJääkäripataljoona 27]]:n täydennysjoukkoon 15. tammikuuta 1918, josta hänet siirrettiin 6. helmikuuta 1918 pataljoonan haupitsipatteriin. Wirta saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana jefreitteriksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin [[Suomen sisällissota]]an [[1. jääkäripatteristo|Jääkäritykistön 1. patteriin]], missä joukossa hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Messukylässä ja Tampereella. Tampereen valtauksen jälkeen hänet siirrettiin tykistön uudelleen järjestelyn yhteydessä Jääkäritykistöprikaatin [[1. jääkäripatteristo]]n 2. patteriin ja otti sen riveissä osaa taisteluihin Viipurissa.
Wirta palveli sisällissodan jälkeen Suomen tykistökoulussa, josta hänet siirrettiin 30. syyskuuta 1918 alkaen Raskaaseen patteriin. Armeijasta hän erosi 9. huhtikuuta 1919 ja työskenteli sen jälkeen työnjohtajana Oy Agroksessa vuosina 1919 – 1920 ja toimitusjohtajana Lahnasuon turve ja sähkö oy:ssä vuosina 1923 - 1924 ja insinöörinä Muona oy:ssä vuosina 1924 - 1925. Vuonna 1925 hän perusti oman hienomekaanisen työpajan Helsinkiin ja pyöritti toimintaa vuoteen 1927 saakka. Vuonna 1928 hän siirtyi työnjohtajaksi K. E. Asplundin sähköliikkeen palvelukseen Hämeenlinnaan ja yrityksessä hän toimi vuosina 1930 - 1934 koustruktöörinä ja vuosina 1934 - 1936 toimistoinsinöörinä sekä vuodesta 1936 alkaen osastopäällikkönä Tampereen pellava - ja rautateollisuus oy:ssä. Hän oli myös vuodesta 1934 alkaen yleisen ammattilaiskoulun opettajana Tampereella ja julkaisi ammattialaansa koskevia kirjoituksia sanoma- ja aikakauslehdissä.
===Kaarlo Kustaa Wunsch myöh. Veha===
({{Syntymä- ja kuolinaika|11|11|1896|[[Tornio]]|||}}) oli suomalainen jääkärivääpeli. Hänen äitinsä oli Anna Wunsch. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1920 Hilda Karolina Pohjosen kanssa. Wunsch kävi kansakoulun ja työskenteli merimiehenä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan [[jääkäripataljoonaJääkäripataljoona 27]]:n 3. komppaniaan 17. marraskuuta 1916, josta hänet laskettiin hänellä todetun sairauden takia siviilitöihin. 21. joulukuuta 1915 alkaen. Wunsch palasi takaisin Suomeen sisällissodan jälkeen 25. marraskuuta 1918 ja liittyi aliupseerina Viron vapaussotaan lähtevään Pohjan Poikain II pataljoonan 6. komppaniaan.
Wunsch otti Viron vapaussodassa osaa taisteluihin muun muassa Valkissa ja Marienburgissa. Viron armeijasta hän erosi 3. huhtikuuta 1919, mutta hänen taisteluintoaan ei virossa vielä tyydytetty vaan hän liittyi Virosta palattuaan [[Aunuksen retkikunta|Karjalan (Aunuksen) retkikuntaan]], missä hän toimi kuriirina Sortavalan ja Salmin välillä. Sotaretkiltä palattuaan Wunsch suoritti vankeinhoitotutkinnon ja toimi vartijana Oulun lääninvankilassa 1. toukokuuta 1920 - 1. heinäkuuta 1930 välisen ajan, jonka jälkeen hän siirtyi Merivartiolaitoksen palvelukseen ollen sen rullissa 15. toukokuuta 1934 - 31. toukokuuta 1938 välisen ajan, jonka jälkeen hän työskenteli talonrakennusalalla Oulussa ollen samalla Fennia Patrian asiamiehenä vuodesta 1938 lähtien. Vuonna 1938 Wunsch vaihtoi sukunimensä Vehaksi.
| 