Versio 22. maaliskuuta 2010 kello 06.38 muokkaa MSi (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 1 893 muokkausta Teoksia ← Vanhempi muutos		Versio 22. maaliskuuta 2010 kello 07.06 muokkaa kumoa MSi (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 1 893 muokkausta Ranua-projekti Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Viola Malmi''' ( [[14. maaliskuuta]] [[1932]] [[Kontupohja]] – [[ 15. maaliskuuta]] [[2010]])<ref>[http://www.nuorisoseurat.fi/modules.php?op=modload&name=News&file=article&sid=656&mode=thread&order=0&thold= Suomen Nuorisoseurojen Liitto]</ref> oli [[petroskoi]]lainen balettimestari, [[kansantanssi]]nopettaja ja perinteentutkija. Viola Malmi omisti elämänsä karjalaiselle kulttuurille. Karjalan kansantanssien elvyttäjänä häntä nimitettiin tanssialan [[Elias Lönnrot\|Lönnrotiksi]], sillä hän keräsi talteen karjalaista tanssi-, juhla- ja leikkiperinnettä ja julkaisi niitä käsitteleviä kirjoja Venäjällä ja Suomessa. Viola Malmin äiti oli Karjalan tanssitaiteen ja Kantele-yhtyeen perustajien joukkoon kuulunut balettimestari Helmi Malmi, joten jo kotonaan hän imi itseensä tanssimaailman henkeä. Oltuaan melkein kymmenen vuotta [[Riika\|Riian]] nuorisoteatterin ja sitten Petroskoin draamateatterin näyttämöllä Viola Malmi aloitti opinnot Leningradin konservatorion balettimestariosastolla. Malmi oli petroskoilaisten Karjala- ja Karjalan gornitsa -yhtyeiden perustaja. Gornitsaa han johti viime vuosiin saakka. Hän ohjasi tansseja [[Suomalainen teatteri\|Suomalaisen teatterin]] näytelmissä [[Kalevala]] ja [[Kanteletar]]. Hän johti myos muun muassa [[Kizi]]n saaren kansanperinnejuhlia ja [[Hölmöläiset\|Kintahan kylän perinnejuhlia]]. Malmi elvytti [[inkeri]]läisia röntyskä-tansseja ja toi Röntyskä-ryhmän esiintymään Suomeenkin. <ref>Karjalan Sanomat 17.3.2010</ref>▼ [[Orivesi\|Oriveden]] kansantanssikurssien ja [[Ranua]]n opiston kurssien opettajana. Hän oli 1990-luvulla vietettyjen [[Kontiolahti\|Kontiolahden]] Taikayö -tapahtumisen sielu ja oli jarjestämässä kansanperinteeseen pohjautuvia laskiaisjuhlia Kontiolahdessa ja [[Tohmajärvi\|Tohmajärvellä]]. Hän ohjasi [[Joensuu]]ssa [[Motora]]n 25-vuotisjuhlaesityksen Karjalan neidot [[1994]].▼ ▲Malmi oli petroskoilaisten Karjala- ja Karjalan gornitsa -yhtyeiden perustaja. Gornitsaa ~~han~~hän johti viime vuosiin saakka. Hän ohjasi tansseja [[Suomalainen teatteri\|Suomalaisen teatterin]] näytelmissä [[Kalevala]] ja [[Kanteletar]]. Hän johti myos muun muassa [[Kizi]]n saaren kansanperinnejuhlia ja [[Hölmöläiset\|Kintahan kylän perinnejuhlia]]. Malmi elvytti [[inkeri]]läisia röntyskä-tansseja ja toi Röntyskä-ryhmän esiintymään Suomeenkin. <ref>Karjalan Sanomat 17.3.2010</ref> ▲Suomessa hän toimi muun muassa [[Orivesi\|Oriveden]] kansantanssikurssien ~~ja [[Ranua]]n opiston kurssien~~ opettajana. Hän oli 1990-luvulla vietettyjen [[Kontiolahti\|Kontiolahden]] Taikayö -tapahtumisen sielu ja oli jarjestämässä kansanperinteeseen pohjautuvia laskiaisjuhlia Kontiolahdessa ja [[Tohmajärvi\|Tohmajärvellä]]. Hän ohjasi [[Joensuu]]ssa [[Motora]]n 25-vuotisjuhlaesityksen Karjalan neidot [[1994]]. Gornitsa ja Ranuan Kalevala-ryhmä tekivät vuosina 1995-2004 seitsemän Kalevalaan pohjautuvaa suurproduktiota, jotka Malmi käsikirjoittti ja ohjasi.<ref>Karjalan Sanomat 14.3.2007</ref> ==Tunnustuksia== Karjalan hallituksen Sampo-kulttuuripalkinko 1999 Rivi 9 ⟶ 13: Junno, Sauli – Malmi, Viola– Riikonen, Rauni – Riikonen, Sakari 2003: Leikkilipas. Leikkejä ja tansseja Karjalasta ja Suomesta. Toim. Tellervo Riikonen. Keuruu: Ilias Oy. 130 s. *Viola Malmi. Elämäni tanssi - Karjalaisen kansantanssin arkea ja juhlaa - Virtain kulttuurintutkimusaseman raportteja, Tutkivi 3.2005 ==Lähteet== {{Viitteet}} [[Luokka: Karjalan tasavalta]]

Ero sivun ”Viola Malmi” versioiden välillä