Ero sivun ”Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha” versioiden välillä

p
wfix ja tarkennus
p (wfix ja tarkennus)
Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan juuret ovat [[Turun akatemia]]n kasvitieteellisessä puutarhassa, jonka professori [[Elias Tillandz]] perusti vuonna [[1678]]. Puutarha oli tuolloin vasta pieni kaalitarha, jossa myös viljeltiin lääkeyrttejä. Tillandzin poismenon jälkeen puutarha jäi hoitamatta kunnes professori [[Pietari Kalm]] otti sen kunnostuksen vastuulleen. Puutarha nousi kukoistukseen Kalmin tuotua [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikasta]] satoja hyötykasveja. Akatemian siirtyessä Helsinkiin [[1828]] puutarhalle varattiin alue Kaisaniemestä, joka oli aiemmin palvellut helsinkiläisten yhteislaitumena. Eläin- ja kasvitieteen professori [[Carl Reinhold Sahlberg]] alkoi rakentaa uutta puutarhaa, tukeutuen [[Turun palo]]lta säästyneeseen laajaan yksityiskokoelmaansa. Suunnittelijaksi tilattiin Pietarin kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri [[Franz Faldermann]]. Hänen suunnittelemansa puutarha jakautui kahteen osaan, säännöllisiin viljelypalstoihin ja puistomaiseen arboretum-alueeseen. Hän suunnitteli myös kasvihuonerakennukset, joista ensimmäinen valmistui [[1832]]. Kasvitieteellisen puutarhan ensimmäisenä johtajana ja puuhamiehenä toimi Sahlberg, joka piti kunnianhimoisena tavoitteenaan kerätä sinne kaikki kotimaiset kasvit ja mahdollisimman paljon Suomen olosuhteissa viihtyviä ulkomaisia kasveja.
 
Engelin piirtämä puinen, yksikerroksinen päärakennus valmistui [[1831]] puutarhan keskelle. Sitä korotettiin [[1850-luku|1850-luvulla]] [[Jean Wiik]]in suunnitelmaan mukaisesti. Puutalo siirrettiin uuden päärakennuksen tieltä puutarhurien asuintaloksi, jona se edelleen toimii. Wiik suunnitteli puutarhan [[empiretyyli]]sen leivintuvan sekä aidan suojaamaan puutarhaa lähellä laiduntavilta [[lehmä|lehmiltä]]. Engel taas suunnitteli [[goottilainen arkkitehtuurigotiikka|goottilaistyylisen]] talli- ja navettarakennuksen, joka on jo purettu.
 
[[Image:Botanic_garden_Kaisaniemi_2008-001.jpg|thumb|250px|Palmuhuone]]
Kasvitieteellisen puutarhan nykyiset rakennukset ovat arkkitehti [[Gustaf Nyström]]in käsialaa. Faldermannin suunnittelemat alkuperäiset kasvihuoneet korvattiin 1800-luvun lopulla Nyströmin piirtämillä uusilla kasvihuoneilla, jotka olivat puisista edeltäjistään poiketen takorautaiset: [[1889]] valmistui suuri trooppinen, lasikattoinen palmuhuone, [[1896]] muut kasvihuoneet. Alkuperäisen puutarhurien talon tilalle valmistui [[1903]] niin ikään Nyströmin suunnittelema kasvitieteen instituuttirakennus, johon sijoitettiin kasvitieteen laitos ja [[Helsingin kasvimuseo|kasvimuseo]] sekä professorin virka-asunto. Kasvimuseo toimii rakennuksessa edelleen. Puutarhurien talo rakennettiin uudelleen alueen länsilaidalle. Lisäksi 1990-luvulla puutarhan pohjoisreunaan siirrettiin 1800-luvun puurakennuksia muualta Helsingistä.
 
[[Jatkosota|Jatkosodassa]] puutarhaan osui kolme pommia ja kasvihuoneet rikkoutuivat. Seurauksena yhtä [[sypressi]]ä ja [[jättilummeparananjättilumme|jättilumpeenparananjättilumpeen]] siemeniä lukuun ottamatta kaikki kasvihuoneiden yli 1500 [[taksoni|kasvitaksonia]] kuolivat [[pakkanen|pakkaseen]]. Lumpeen siemenet säilyivät hengissä lummealtaan pohjalla, ja nykyinen jättilumme on niiden jälkeläinen.
 
Kasvihuoneet restauroitiin ja ajanmukaistettiin 1950-luvulla. Uusi peruskorjaus tehtiin vuosina [[1996]]-[[1998]]. Kaisaniemen puutarha ja kasvihuoneet pysyvät jatkossakin näyttely- ja tutkimuskäytössä.