Ero sivun ”Kansanrintama Suomessa” versioiden välillä

Poliittinen käsiteKäsite '''[[kansanrintama]]''' on ollut maailmalla käytössä [[1930-luku|1930-luvulta]] alkaen kuvaamassa [[poliittinen keskusta|keskustalaisten]] ja [[vasemmisto]]laisten puolueiden yhteistyötä [[oikeisto]]a, erityisesti äärioikeistoa[[äärioikeisto]]a, vastaan. '''[[Suomi|SuomalaisessaSuomen]]''' politiikassa käsitettä on käytetty vaihtelevassa määrin [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeisenä aikana.

On esitetty eriäviä mielipiteitä siitä, mitä Suomen hallituksia voidaan kutsua kansanrintamiksi. Mikäli kansanrintamaksi katsotaan jokainen sellainen hallitus, johon osallistuvat kaikki vasemmistopuolueet sekä puolueita keskustasta, niin Suomessa ovat hallinneet kansanrintamahallitukset vuosina 1944–48, 1966–71 ja 1975–82. Toisaalta voidaan myös väittää, että jos kansanrintaman tarkoitus on keskustan ja vasemmiston yhteistyöhön nojaten torjua oikeiston aiheuttama uhka demokraattiselle oikeusvaltiolle, niin yhtäkään Suomen sotienjälkeisen ajan hallituksista ei voida kutsua kansanrintamaksi sanan alkuperäisessä merkityksessä.{{lähde}}

Suomessa on ollut yksi selvästi kansanrintamaksi kutsuttu hallitus nimittäin [[27. toukokuuta]] [[1966]] –[[ 22. maaliskuuta]] [[1968]] välillä vallassa ollut [[Paasion I hallitus|Rafael Paasion I hallitus]], jonka muodostivat [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue]], [[Suomen Keskusta|Keskustapuolue]], [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto]] ja [[Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto]]. Tuolloinkin hallituksesta "kansanrintama"-nimitystä käytti innoissaan lähinnä äärivasemmisto. Sen sijaan sosiaalidemokraatit halusivat puhua "laajapohjaisesta yhteistyöhallituksesta". Olihan hallituspohjalla peräti 152 kansanedustajaa. Tässä mielessä Suomessa käytetty nimitys "kansanrintama" on asenteellinen ja liittynyt sosiaalidemokraateista vasemmalla olevan poliittisen kentän kielenkäyttöön.<ref name="SPH"> Osmo Jussila, Seppo Hentilä, Jukka Nevakivi: Suomen poliittinen historia 1809-2006, "'Kansanrintaman' nousu ja tuho(WSOY), s. 291-296, WSOY.</ref>

Myös [[Koiviston I hallitus]]ta äärivasemmisto kutsui kansanrintamaksi, olihan hallituspohja sama kuin Paasion hallituksessakin. Tosin nyt myös [[Ruotsalainen Kansanpuolue|Ruotsalaisen kansanpuolueen]] edustaja oli tullut mukaan hallitukseen. Kansanrintamasuuntaus ei saanut kannatusta [[eduskuntavaalit 1970|vuoden 1970 eduskuntavaaleissa]]. Vasemmisto, pääasiassa SKDL, menetti yli 150 000 ääntä ja TPSL katosi kokonaan eduskunnasta. Samoin Keskustapuolue kärsi kovan tappion, mutta [[Kansallinen Kokoomus]] ja [[Suomen Maaseudun Puolue]] menestyivät erittäin hyvin. [[Tasavallan presidentti]] [[Urho Kekkonen]] halusi eroon kansanrintamasuuntauksesta ja hän nimittikin [[Auran I hallitus|Auran virkamieshallituksen]], joka toimi [[14. toukokuuta]] [[1970]] - [[15. heinäkuuta]] [[1970]]. Silti päätettiin kokeilla "kansanrintamaa" vielä kerran ja Keskustapuoluekeskusta, SDP, [[Liberaalit|LKP]], RKP ja SKDL muodosti [[Karjalaisen II hallitus|Karjalaisen II hallituksen]], joka toimi [[15. heinäkuuta]] [[1970]] - [[29. lokakuuta]] [[1971]]. 142 edustajan turvin erittäin eripurainen hallitus pysyi pystyssä, mutta jo [[maaliskuu]]ssamaaliskuussa 1971 SKDL jätti hallituksen. <ref name="SPH"/>

Kansanrintamasuuntaus kesti vuodet 1966-1971. Oikeastaan tarkkaan ottaen vain SDP:n, Keskustapuolueen, SKDL:n ja TPSL:n muodostama Paasion I hallitus oli kansanrintama, mutta vasemmisto halusi käyttää nimitystä myös muista hallituksista, joissa olivat jo mukana myös RKP ja/tai LKP. SKDL oli Maalaisliiton, SDP:n, RKP:n ja/tai [[Kansallinen Edistyspuolue|Kansallisen Edistyspuolueen]] kanssa hallituksessa [[Paasikiven II hallitus|Paasikiven II hallituksessa]] ja [[Paasikiven III hallitus|III hallituksessa]] sekä [[Pekkalan hallitus|Pekkalan I hallituksessa]] vuosina [[1944]]–[[1948]]1944–1948, mutta tuolloin kyseisiä hallituksia ei kutsuttu "kansanrintamiksi". Samoin SKDL oli mukana [[Miettusen II hallitus|Miettusen II hallituksessa]] [[30. marraskuuta]] [[1975]] – [[29. syyskuuta]] [[1976]], [[Sorsan II hallitus|Sorsan II hallituksessa]] [[15. toukokuuta]] [[1977]] – [[26. toukokuuta]] [[1979]], [[Koiviston II hallitus|Koiviston II hallituksessa]] [[26. toukokuuta]] [[1979]] - [[19. helmikuuta]] [[1982]] ja [[Sorsan III hallitus|Sorsan III hallituksessa]] [[19. helmikuuta]] – joulukuu [[1982]] SDP:n, Keskustapuolueen, RKP:n ja/tai LKP:n kanssa, muttei näitäkään hallituksia tuolloin kutsuttu kansanrintamiksi.

Suomessa yleisesti on käytetty SDP:n ja Maalaisliiton/Keskustan muodostamista hallituksista nimitystä [[punamultahallitus]], joka koetaan neutraaliksi nimitykseksi. Jos nykyään SDP, Keskusta, Vasemmistoliitto ja ehkä RKP muodostaisivat hallituksen olisi hallitus tavallaan kansanrintama, mutta "kansanrintama"-nimitystä on Suomessa käytetty vain vasemmistoradikalismin nousuaikoihin [[1960-luku|1960-luvun]] lopulla.

[[Luokka:Suomen politiikkaKansanrintamahallitukset]]