Ero sivun ”Piae Cantiones” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh+, typos fixed: niinikä → niin ikä using Project:AWB |
Aiheesta muualla yms. |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Piae_Cantiones_1.gif|thumb|200px|''Piae cantiones'',
'''Piae cantiones''' ([[latina|lat]]., "hurskaita lauluja"; koko nimeltään ''Piae Cantiones ecclesiasticae et scholasticae veterum episcoporum'') on kokoelma latinankielisiä [[teini]]lauluja, joita laulettiin [[Suomi|Suomessa]] ja [[Ruotsi]]ssa [[katolinen kirkko|katoliselta]] [[keskiaika|keskiajalta]] [[1800-luku|1800-luvulle]] asti.
Kokoelman julkaisi viipurilainen ylioppilas ''Theodoricus Petri Rutha'' [[Saksa]]ssa vuonna [[1582]]. Sen tekstien oikeaoppisuuden tarkasti [[Turun katedraalikoulu]]n rehtorina toiminut [[Jacobus Finno]]. Kokoelma sisälsi 74 laulua, joista 7 kaksiäänistä, 3 kolmiäänistä ja 2 neliäänistä. Laulut ovat alkuperältään yleiseurooppalaisia. Joukossa saattaa kuitenkin olla myös jokunen Suomessa syntynyt.
Rivi 7:
Kokoelma sisältää pääosin hengellisiä [[joulu]]-, [[pääsiäinen|pääsiäis]]- ja [[helluntai]]lauluja sekä valituslauluja. On todennäköistä, ettei kokoelma sisällä kaikkia tuohon aikaan laulettuja laulutyyppejä, vaan Jacobus Finno ei pitänyt sopivana ottaa mukaan esimerkiksi juoma- ja rakkauslauluja. Suomessa on ilmeisesti laulettu niitäkin, vaikkei niitä olekaan alkuperäisinä säilynyt.
Vuonna [[1616]] [[Hemminki Maskulainen]] julkaisi lauluista suomenkielisen, nuotittoman käännöksen, ''Wanhain Suomen maan Piispain ja Kirkon Esimiesten laulud Christuxesta ja inhimillisen elämän surkeudhesta''.
Vuonna 1625 Theodoricus Petrin sukulaiset julkaisivat kirjasta uuden, laajennetun laitoksen. Siihen vaihdettiin tai lisättiin useita Rostockin Mariankirkon kanttorin Daniel Fridericin laatimia moniäänisiä sovituksia.
Latinankielisiä lauluja on useissa 1500–1700-luvuilta säilyneissä käsikirjoituksissa ja muutamissa painetuissa arkkijulkaisuissa. Vuonna 1679 Ruotsissa painettiin vuoden 1582 kokoelmasta uusintapainos, tosin ilman nuotteja. Turun tuomiokirkon kanttori Johan Lindell julkaisi lauluista 17 muuntunutta versiota kahdessa kokoelmassa (1761 ja 1776), joista vain jälkimmäisessä oli nuotit.
[[Kuva:Gaudete.jpg|thumb|200px|''Gaudete'', ensimmäinen sivu.]]
Ruotsalainen Tobias Norlind kiinnitti 1900-luvun alussa huomiota kokoelmaan. Hänen tutkimustensa innoittamana [[Heikki Klemetti]] julkaisi vuonna [[1911]] lauluista omina sovituksinaan valikoiman, jota hän laajensi [[1922]]. Alkuperäisyyteen pyrkineet ja uusilla suomennoksilla varustetut suomen- ja ruotsinkieliset laitokset (1967, 1972) julkaisivat Harald Andersén ja Timo Mäkinen. Viimeksi mainittu on käsitellyt kokoelmaa saksankielisessä väitöskirjassaan (1964) ja sitä täydentävässä suomenkielisessä kirjassa (1968). Ruotsista käsin käynnistyy vuodesta 2009 alkaen kokoelman laaja tutkimusprojekti.
Rivi 24 ⟶ 25:
* [http://kirjasto.jyu.fi/jyk/kokoelmat/cantiones/sisluettelob.htm ''Piae Cantiones'' – Pohjoismaiden vanhin laulukirja], Jyväskylän yliopiston kirjasto
* [http://www.hymnsandcarolsofchristmas.com/Hymns_and_Carols/Biographies/piae_cantiones.htm ''Piae Cantiones'' - A Medieval Song Treasury] {{en}}
[[Luokka:Keskiajan musiikki]]
[[Luokka:Laulukirjat]]
[[Luokka:Suomen musiikki]]
[[en:Piae Cantiones]]
| |||