Ero sivun ”Traditionalistinen koulukunta” versioiden välillä

Fix
p (+l)
(Fix)
'''Traditionalistinen koulukunta''' (''perennialismi'', ''integraalinen traditionalismi'') on [[uskonto|uskonnollis]]-[[filosofia|filosofinen]] liike, jonka juuret ovat ranskalaisen metafyysikon [[René Guénon|René Guénonin]]in maailmansotien välisen kauden ajattelussa. Muita liikkeen edustajia ja edelleen kehittäjiä ovat srilankalainen filosofi [[Ananda Coomaraswamy]] ja sveitsiläinen mystikko [[Frithjof Schuon]], [[Titus Burkhardt]], [[Martin Lings]], [[Huston Smith]] sekä [[Seyyed Hossein Nasr]].
 
== Perenniaalinen filosofia ==
 
Guénon katsoi, että kaikilla aidoilla perinteisillä uskonnoilla on yhteinen [[esoteerinen]] ydin, josta hän käytti käsitettä ''[[philosophia perennis|Philosophia Perennis]]'', ”ikuinen filosofia”. Hän perusti työnsä pääosin [[hindulaisuus|hindulaisiin]], [[taolaisuus|taolaisiin]], [[islam|islamilaisiin]], [[juutalaisuus|juutalaisiin]] ja [[kristinusko|kristillisiin]] lähteisiin. Esoteerinen tieto on "puhdasta metafysiikkaa[[metafysiikka]]a", ylirationaalista tietoa jumalallisesta, jonka perimmäinen päämäärä on yksilön yhtyminen absoluuttiseen, ylipersoonalliseen olemukseen. Yksilö nähdään pohjimmiltaan Absoluutista erottamattomana, missä kohtaa Guénon viittaa hindulaisen [[Veda-kirjat|veda]]-uskonnon käsityksiin [[atman|atmanista]]ista, [[Brahman|brahmanistabrahman]]ista ja [[mokša|mokšasta]]sta. Guenonin mukaan hindulainen ''[[Sanatana Dharma]]'' "polveutuu suoremmin Alkuperäisestä Perinteestä". Hänestä idän uskonnot ylipäätään ilmensivät paremmin puhdasta metafysiikkaa, joka ei kuitenkaan itsessään ole kulttuurisidonnaista.
 
== Suhde uskontoon ==
 
Guénon luopui jo hyvin varhaisessa vaiheessa tavoitteesta elvyttää länsimainen hengellisyys puhtaan kristilliseltä pohjalta. Hän myös suhtautui kriittisesti [[teosofia|teosofiaan]]an ja muuhun aikansa uushenkisyyteen. Vuonna 1912 Guénon initioitiin suufilaiseen[[sufilaisuus|sufilaiseen]] [[Shadhiliyya]]-veljeskuntaan ja hän muutti Kairoon. Myös monet myöhemmät traditionalistisen koulukunnan edustajat, muun muassa [[Frithjof Schuon]], [[Martin Lings]] ja [[Titus Burkhardt]], on sen jälkeen initioitu suufilaisuuteen.
 
Liikkeellä on myös kristittyjä (esim. [[Jean Borella]], [[Wolfgang Smith]]), buddhalaisia ([[Marco Pallis]]) ja hindulaisia ([[Ananda Coomaraswamy]]) edustajia.
 
== Modernismin kritiikki ==
 
Traditionalistinen koulukunta suhtautuu [[Moderni|moderniin]] kehitysajatteluun kielteisesti, nähden sen ensisijaisesti hengellisenä rappiona. Guénonin mukaan moderni aika vastaa hindulaisen syklisen aikakäsityksen [[Kali Yuga|Kali Yugaa]]a. Guénon kutsuu modernia aikakautta myös ”määrän valtakaudeksi”, jolla ihminen ja maailmankaikkeus ymmärretään ontologisessa mielessä entistä enemmän materian kautta. Guénon näkee länsimaiden suurena tragediana, että ne ovat renessanssista lähtien kadottaneet lähes täysin yhteytensä perenniaaliseen filosofiaan. Näin ollen henkisen etsijän on lännessä käytännössä mahdotonta ottaa vastaan pätevää initiaatiota ja seurata esoteerista polkua.
 
== Vaikutus ==
 
Traditionalistiselta koulukunnalta ovat saaneet voimakkaita vaikutteita muun muassa uskontotieteilijä [[Mircea Eliade]] sekä italialainen okkultisti ja yhteiskunnallinen ajattelija [[Julius Evola]].
 
== Katso myös ==
*[[Kehityskritiikki|Kehityskritiikki]]
*[[Philosophia perennis]]
*[[René Guénon]]
*[[Suufilaisuus]]
*[[Teosofia]]
 
* [[Kehityskritiikki|Kehityskritiikki]]
{{Tynkä/Filosofia}}
* [[Philosophia perennis]]
* [[Sufilaisuus]]
* [[Teosofia]]
 
[[Luokka:Esoteeriset koulukunnat]]
[[Luokka:Metafysiikka]]
 
[[az:Tradisionalizm]]
73 419

muokkausta