Ero sivun ”Köyhyysraja” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SieBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: tr:Yoksulluk sınırı
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 6:
Köyhyyttä voi mitata suhteellisesti tai absoluuttisesti. Suhteellinen mittaustapa, joka on yleisesti käytössä mm. Euroopassa, mittaa köyhän väestönosan tulotasoa verrattuna muuhun väestöön. Absoluuttinen mittaustapa, jota suositaan esimerkiksi Yhdysvalloissa, mittaa esimerkiksi ruokakorin avulla henkilön toimeentuloa.
 
Euroopan komission käyttämä köyhyysraja on 60 prosenttia mediaanitulosta eli ihmistä pidetään köyhänä, jos hänen nettotulonsa ovat alle 60 prosenttia keskimmäisen tulonsaajan nettotuloista<ref>Kuka oikein on suurituloinen. Pekka Vuoristo. Helsingin Sanomat 8.9.2009, A 4.</ref>. Nettomediaanitulo on tällä hetkellä (vuonna 2009) Suomessa 1800 euroa kuukaudessa, joten köyhyysrajana voidaan pitää 1080 euron nettotuloja<ref>Kuka oikein on suurituloinen. Pekka Vuoristo. Helsingin Sanomat 8.9.2009, A 4.</ref>. Köyhyysrajan alapuolelle jäi Suomessa 11 prosenttia aikuisesta väestöstä vuonna 2004. Köyhyysrajan alapuolella elävien henkilöiden määrä on lähes kaksinkertaistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana ja oli vuonna 2009 jo 700 000 henkeä<ref>Riitta Vainio: Asumistuen saajista neljännes käy töissä. Helsingin Sanomat 8.3.2010: A5</ref>.
 
Köyhyyden määrittelyssä väestö jaetaan usein myös kymmenyksiin eli desiileihin tulotason mukaan. Silloin puhutaan tulotasoltaan alimmasta ja ylimmästä kymmenyksestä eli väestön kymmenestä köyhimmästä ja rikkaimmasta prosentista. Näiden kymmenysten tulojen osuus koko kansan tuloihin on verrattuna kertoo tulojakautuman tasaisuudesta tai eriarvoisuudesta.
 
Maailmanpankki mittaa köyhyyttä julkaisemalla tilastoja alle yhdellä Yhdysvaltain dollarilla päivässä elävistä henkilöistä. Tällaiset tulotasot ovat yleisiä kehitysmaissa. Tilastoa on laajennettu myös kahteen ja neljään dollariin päivässä.