Ero sivun ”Alūksne” versioiden välillä

2 merkkiä poistettu ,  10 vuotta sitten
f
(f, Katariina I)
(f)
[[tsaari|Venäjän tsaarin]] [[Iivana Julma]]n joukot valtasivat Marienburgin [[Liivinmaan sota|Liivinmaan sodassa]] 1550. Vuonna 1582 kauppala liitettiin [[Puola-Liettua]]an ja 1629 [[Ruotsi]]iin.
 
Tunnetuimpia marienburgilaisia on [[Ernst Glück]], [[luterialisuusluterilaisuus|luterialinenluterilainen]] pappi joka käänsi [[Raamattu|Raamatun]] lätin kielelle. Hän perusti [[Liivinmaa]]lle ensimmäiset lätinkieliset koulut. Nykyinen Alūksnen museo sijaitsee talossa, jossa Glück teki raamatunkäännöksensä. Vuonna 1702 marsalkka [[Boris Šeremetev]]in johtamat venäläisjoukot valtasivat Marienburgin [[Suuri Pohjan sota|Suuressa Pohjan sodassa]]. Kauppala ja sen asukkaat kärsivät valtauksessa suuria tuhoja. Alueen väestöä pakkosiirrettiin eri puolille Venäjän valtakuntaa. [[Moskova]]an siirrettiin täkköintällöin myös Glückin kasvattitytär Marta Skavronska, josta sitten tuli [[Pietari Suuri|Pietari Suuren]] rakastajatar, toinen puoliso ja lopulta keisarinna [[Katariina I]].
 
Suuresta Pohjan sodasta lähtien alue oli venäläisten hallussa. Marienburgiin rakennettiin [[Stukmaņi]]n-[[Gulbene]]n-Alūksnen-[[Ape]]n-[[Valka]]n rautatie vuonna 1903. 18. marraskuuta 1918 Latvia julistautui itsenäiseksi, mutta ajautui pian Latvian vapaussotaan, jonka aikana 17. joulukuuta 1918 latvialaiset sosialistit perustivat suurinta osaa maasta hallinneen Latvian sosialistisen neuvostotasavallan [[Lenin]]in johtamien [[bolševikki]]en ja [[puna-armeija]]n tuella. Käytännössä Latvian sosialistinen neuvostotasavalta oli venäläisten bolševikkien hallussa. Myös Marienburg joutui bolševikkien haltuun. Marienburgin alueelta lättiläiset tarkk'ampujapataljoonat tunkeutuivat Viroon osana [[Viron vapaussota]]a, jossa nuori [[Suomen tasavalta]] oli Viron puolella. 19. helmikuuta 1919 noin 2000 miehen vahvuinen suomalaisvapaaehtoisten joukko [[Pohjan Pojat]] aloitti hyökkäyksensähyökkäyksen Pohjois-Latviaan. Illalla 20. helmikuuta suomalaisjoukot saapuivat Marienburgin tienoille. Aamulla 21. helmikuuta suomalaiset aloittivat hyökkäyksensä kauppalan valtaamiseksi, ja iltaan mennessä Marienburg oli vallattu kauppalan länsipuolelta tehdyn pistinhyökkäyksen avulla. Suomalaisia kaatui Marienburgin taistelussa 40, sairaustapaukset mukaan laskien ehkä jopa 300. Suomalaiset ampuivat Marienburgin bolševikit ja ryöstelivät kauppalaa. 23. helmikuuta virolaisjoukot ottivat kaupungin haltuunsa ja seuraavana päivänä suomalaiset vetäytyivät Marienburgista.
 
Virolaisten jälkeen kaupunki siirtyi Latvian tasavallan haltuun ja 1920 Marienburgin kauppalasta tehtiin Alūksnen kaupunki. 1950-luvulla Alūksnesta tuli läänin pääkaupunki.