Ero sivun ”Alūksne” versioiden välillä

95 merkkiä poistettu ,  10 vuotta sitten
f, Katariina I
p (Botti lisäsi: simple:Alūksne)
(f, Katariina I)
{{Kaupunki
| virallinen nimi = Alūksne <br/>({{k-de|''Marienburg}})<br/>({{k-et|, Alulinn}})''
| vaakuna = [[Kuva:Aluksne.png|100px]]
| lippu =
== Historia ==
 
Alun perin Alūksnen järvenAlūksnejärven rannat asuttiasuttivat [[itämerensuomalaiset kielet|itämerensuomalaiset]] heimot, joita olivät pääasiassa [[liiviläiset]] ja [[virolaiset]]. [[700-luku|700]]–[[1100-luku|1100-luvulla]] alueen asuttivat balttilaiset [[lättiläiset]], jotka työnsivät itämerensuomalaista väestöä pohjoisemmaksi. Kaupunki mainitaan ensi kerran [[pihkova]]laisissa kirjoituksissa, joissa sitä kutsuttiin nimillä ''Olysta'', ''Alyst'' ja ''Volyst''. Nimi '''Alūksne''' tulee varhaisen [[lätti|lätin kielen]] sanasta ''olūksna'', joka tarkoittaa kevättä metsässä.
 
Vuonna 1342 [[Kalparitaristo]] otti haltuunsa alueen haltuunsa ja rakensi lättiläisten asuttamalle alueelle saarella sijaitsevan linnan, jollesuojatakseen annettiin[[Riika|Riian]] ja [[Pihkova]]n välistä kauppaa. Linna nimettiin [[Neitsyt Maria]]n mukaisestimukaan '''Marienburg''', suojellakseen [[Riika|Riian]] ja Pihkovan välistä kauppaaiksi. Asutus keskittyi Marienburgin linnasaaren ympärille, jotenja näinsiitä syntyikehittyi Marienburgin kauppala. Saari tunnetaan nytnykyisin Pils-saarena eli Linnasaarena tai Marian saarena. Sittemmin nykyäänNyttemmin itse linnasta on tehty ulkoilmateatteri.
 
[[tsaari|Venäjän tsaarin]] [[Iivana Julma]]n joukot valtasivat Marienburgin [[LiivinLiivinmaan sota|LiivinLiivinmaan sodassa]] [[1550]]. [[Vuonna 1582]] kauppala liitettiin [[Puola-Liettua]]an ja [[1629]] [[Ruotsi-Suomi|Ruotsi-Suomeen]]iin.
 
TunnetuinTunnetuimpia marienburgilainenmarienburgilaisia lieneeon [[Ernst Glück]], [[luterialisuus|luterialinen]] pappi joka olikäänsi [[Raamattu|Raamatun]] lätin kielelle kääntänyt luterilainen pappi. Hän perusti [[Liivinmaa]]lle, jossa myös Alūksne sijaitsee, ensimmäiset lätinkieliset koulut. SittemminNykyinen Alūksnen museo perustettiinsijaitsee taloontalossa, jossa Glück käänsiteki Raamatunraamatunkäännöksensä. lätinVuonna kielelle. [[1702]] sotamarsalkkamarsalkka [[Boris Šeremetev]]in johtamat venäläisjoukot valtasivat Marienburgin [[Suuri Pohjan sota|Suuressa Pohjan sodassa]]. Kauppala ja sen asukkaat kärsivät valtauksessa suuria tuhoja. Alueen väestöä pakkosiirrettiin eri puolille Venäjän valtakuntaa, kuten myös. [[Moskova]]an siirrettysiirrettiin täkköin myös Glückin kasvattitytär Marta Skavronska, josta tulisitten keisarinnatuli [[KatariinaPietari Suuri|Pietari Suuren]] rakastajatar, toinen puoliso ja lopulta keisarinna [[Katariina I Suuri]].
 
Suuresta Pohjan sodasta lähtien alue oli venäläisten hallussa. Marienburgiin rakennettiin [[Stukmaņi]]n-[[Gulbene]]n-Alūksnen-[[Ape]]n-[[Valka]]n rautatie vuonna [[1903]]. [[18. marraskuuta]] [[1918]] Latvia julistautui itsenäiseksi, mutta ajautui pian Latvian vapaussotaan, jonka aikana [[17. joulukuuta]] 1918 latvialaiset sosialistit perustivat suurinta osaa maasta hallinneen Latvian sosialistisen neuvostotasavallan [[Lenin]]in johtamien [[bolševikki]]en ja [[puna-armeija]]n tuella. Käytännössä Latvian sosialistinen neuvostotasavalta oli venäläisten bolševikkien hallussa. Myös Marienburg joutui bolševikkien haltuun. Marienburgin alueelta lättiläiset tarkk'ampujapataljoonat tunkeutuivat Viroon osana [[Viron vapaussota]]a, jossa nuori [[Suomen tasavalta]] oli Viron puolella. [[19. helmikuuta]] [[1919]] noin 2000 miehen vahvuinen suomalaisvapaaehtoisten joukko [[Pohjan Pojat]] aloitti hyökkäyksensä Pohjois-Latviaan. Illalla [[20. helmikuuta]] suomalaisjoukot saapuivat Marienburgin tienoille. Aamulla [[21. helmikuuta]] suomalaiset aloittivat hyökkäyksensä kauppalan valtaamiseksi ja iltaan mennessä Marienburg oli vallattu kauppalan länsipuolelta tehdyn pistinhyökkäyksen avulla. Suomalaisia kaatui Marienburgin taistelussa 40, sairaustapaukset mukaan laskien ehkä jopa 300. Suomalaiset ampuivat Marienburgin bolševikit ja ryöstelivät kauppalaa. [[23. helmikuuta]] virolaisjoukot ottivat kaupungin haltuunsa ja seuraavana päivänä suomalaiset vetäytyivät Marienburgista.
 
Virolaisten jälkeen kaupunki siirtyi Latvian tasavallan haltuun ja 1920 Marienburgin kauppalasta tehtiin Alūksnen kaupunki. [[1950-luku|1950-luvulla]] Alūksnesta tuli läänin pääkaupunki.
 
== Alūksnen ystävyyskaupungit ==