Ero sivun ”Märehtijät” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 88.195.255.156 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän JAnDbot tekemään versioon.
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 15:
}}
 
'''Märehtijät''' (''Ruminantia'') on [[nisäkkäät|nisäkkäisiin]] kuuluva [[sorkkaeläimet|sorkkaeläinten]] lahkon alalahko. VarpaitaMärehtijäeläimet ovat kasvissyöjiä, joiden ruoansulatuksen erityispiirteenä on, että ne pystyvät etumahojensa mikrobitoiminnan avulla hyödyntämään kaksirunsaskuituista, reunavarpaatmuuten ovatheikosti jokosulavaa täydellisestiravintoa hävinneetsekä huonolaatuista valkuaista tai niistäjopa on[[aminohappo]]ja pienetyksinkertaisempia surkastumattyppiyhdisteitä jäljellävalkuaisen lähteenä. KeskimmäisetIhmisen kotieläimistä [[kämmenluu|kämmen-nauta]], [[lammas]] ja [[jalkapöydän luuvuohi]]t ovat yhteenkasvaneetmärehtijöitä. pitkäksiMärehtijöihin putki-kuuluvat elimyös kanuunaluuksi[[hirvieläimet]] ja [[kamelieläimet]].
 
== Märehtijöiden ruoansulatuksen pääpiirteitä ==
Useimmilla märehtijöillä on [[sarvi|sarvet]]. Ne ovat kasvinsyöjiä, joiden [[hammas|poskihampaat]] ovat kiillepoimuiset, yläleuassa ei tavallisesti ole
 
etuhampaita. [[Mahalaukku]] on 4-osainen, jonka osat ovat ''[[pötsi]]'' eli ''rapamaha'', ''[[verkkomaha]]'' eli ''kuninkaankypäri'', ''[[satakerta]]'' ja ''[[juoksutusmaha]]''. Ruoka joutuu ensin huonosti pureksittuna pötsiin, missä [[bakteeri]]t aikaansaavat käymistä ja kasviosien [[selluloosa]]seinien hajaantumista; siitä ruoka liukuu verkkomahaan, jonka sisäseinässä on verkkomaisesti asettuneita poimuja. Täältä ruoka työntyy uudelleen suuhun pureksittavaksi, märehdittäväksi, ja valuu pötsiin johtavan raon ohi satakertaan, jonka [[limakalvo]]ssa on lehtimäisiä poimuja. Täällä siitä puristuu vettä pois, minkä jälkeen se joutuu juoksutusmahaan, missä siihen
=== Etumahat ja niiden toiminta ===
sekoittuu mahanestettä.
 
Märehtijöillä on yleensä nehjä mahaa: [[pötsi]], [[verkkomaha]], [[satakerta]] (lehtimaha) ja [[juoksutusmaha]]. Näistä kolme ensimmäistä ovat etumahoja, ja juoksutusmaha vastaa yksimahaisten nisäkkäiden ainoaa [[mahalaukku|mahaa]]. Etumahoissa elää [[bakteeri|bakteereja]] ja [[alkueläin|alkueläimiä]], jotka hajottavat ravinnon hiilihydraatteja - myös yksimahaisten ruoansulatuksessa heikosti sulavia [[kuitu]]ja - imeytymiskelpoisiksi yhdisteiksi, haihtuviksi rasvahapoiksi. Toisaalta bakteerit hajottavat ravinnon valkuaisainetta eli [[proteiini]]a ja myös yksimahaisille arvottomia typpiyhdisteitä. Tällöin vapautuu ammoniakkia, jonka kasvava bakteerikasvusto taas sitoo omiin soluihinsa ns. mikrobivalkuaiseksi. Mikrobivalkuainen on taas isäntäeläimelle käyttökelpoista valkuaista, jonka se pystyy hyödyntämään ruoansulatuksensa myöhemmissä vaiheissa.
 
=== Märehtiminen ===
 
Märehtijät eivät yleensä pureskele syömäänsä ravintoa huolellisesti, vaan nielevät sen nopeasti pötsi-verkkomahaan. Eläimen märehtiessä ruokailun, nukkumisen yms. toimintojen välisinä lepoaikoina täältä kuitenkin nousee osittain sulamatonta pötsinsiältöä ns. märepaloina uudelleen pureskeltavaksi. Pursekelun merkitys on paitsi ravinnon mekaaninen hienonnus, myös se, että samalla erittyy runsaasti sylkeä, jonka sisältämät [[puskuri|puskuroivat]] yhdisteet ovat välttämättömiä pötsin toiminnalle.
 
=== Ruansulatus etumahojen jälkeen ===
 
Juoksutusmaha ja sitä seuraavat ruoansulatuskanavan osat vastaavat vastaavat toiminnaltaan yksimahaisten [[mahalaukku]]a ja [[suolisto]]a. Etumahoissa sulamatta jäänyt aines ja siellä muodostunut mikrobimassa kulkeutuvat juoksutusmahaan ja edelleen ohutsuoleen ja paksusuoleen, joissa niiden ravintoaineet pilkkoutuvat ja imeytyvät eläimen verenkiertoon.
 
== Märehtijöiden erityismerkitys kotieläiminä ==
 
Märehtijät pystyvät hyödyntämään [[rehu]]ja ja [[laidun]]alueita, joita ei muuten pystyttäisi käyttämään ihmsiravinnon tuotantoon. Esimerkiksi Pohjois-Suomen maatalous perustuu pääosin [[nurmikasvit|nurmirehuihin]] ja niitä hyödyntävien nautojen käyttöön maidontuotannossa. Toisaalta märehtijöillä voidaan katsoa maailmanlaajuisesti olevan myös kielteisiä vaikutuksia ympäristöön, koska niiden ruoansulatuksessa syntyy huomattavia määriä [[metaani]]a, joka on voimakas [[kasvihuonekaasu]].
 
==Heimot==
*''Antilocapridae'' - [[hanka-antilooppi|hanka-antiloopit]]
*''Bovidae'' - [[onttosarviset]]
*''Cervidae'' - [[hirvieläimet]]
*''Giraffidae'' - [[kirahvieläimet]]
*''Moschidae'' - [[myskihirvet]]
*''Tragulidae'' - [[kääpiökauriit]]
 
{{pieni}}
[[Luokka:Märehtijät| ]]