Ero sivun ”Eedenin puutarha” versioiden välillä

'''Eeden''' on [[Raamattu|Raamatussa]] ja kristinuskon[[kristinusko]]n mytologiassa esiintyvä [[puutarha]], josta käytetään myös nimeä '''paratiisi'''. [[Jaakko Hämeen-Anttila]]n mukaan sana "”[[paratiisi]]"” on muodostunutperäisin [[avestan kieli|avestan kielestä]], joka on [[Avesta]]n, [[zarathustralaisuus|zarathustralaisten]] pyhien kirjoitusten kokoelman [[Avesta]]n, alkuperäinen kieli. Avestan kielen sana ''pairi-daêza'' tarkoittaa puistoa, jonne kuninkaat lähtivät viettämään vapaa-aikaansa.

[[Vanha testamentti|Vanhan testamentin]] mukaan [[Jumala]] asetti Eedeniin ensimmäiset ihmiset, [[Aadam]]in ja [[Eeva (Raamattu)|Eeva]]n, ja karkotti nämä sieltä [[syntiinlankeemus|syntiinlankeemuksen]] jälkeen, eli heidän syötyään [[Hyvän ja pahan tiedon puu]]sta. Jumala asetti Eedenin puutarhan itäpuolelle kerubit ja salamoivan, leimuavan miekan vartioimaan [[Elämän puu]]lle vievää tietä.<ref>[http://www.koivuniemi.com/cgi-bin/raamattuhaku-html?kirjat=1mo&hakuehto=2-3 1. Mooseksen kirja 2-3].</ref>

[[Raamattu]], [[Koraani]] ja [[Gilgameš]]-eepos sisältävät paratiisimyytin, jonka arvellaan pohjautuneen samaan lähteeseen. Monet seikat viittaavat siihen, että eri muotoja saanut paratiisimyytti on peräisin niistä [[Lähi-itä|Lähi-idän]] kulttuureista, joissa [[Bahrain]]ia pidettiin paratiisina.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Damm, Inge | Otsikko=Paratiisi hiekan keskellä | Julkaisu=[[Tieteen kuvalehti]] | Ajankohta= | Vuosikerta=2009 | Numero=3/2009 | Sivut=68-7368–73 | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Selite= | Tunniste= | www= | www-teksti= | Tiedostomuoto= | Viitattu= | Kieli=suomi }}</ref>

Eedenin puutarhan mahdollisen maantieteellisen sijainnin määrittelynä on lähdetty [[Eufrat]]ista ja [[Tigris|Tigriksestä]]. SeSen sijaan joet [[Gihon]] ja [[Pison]] ovat tuntemattomia. Uusimpien satelliittikuvien ansiosta kuitenkin tutkijat ovat kuitenkin voineet nähdä kahden kadonneen joen jäljet, joiden uskotaan olevan nimenomaan Gihon ja Pison. Nämä kaksi jokea ovat myös olleet paikoilla, jonne RaamattuRaamatun maininnat ne mainitseesijoittavat. Ne myös risteytyvät Tigris- ja Eufrat-jokien kanssa, mikä tukee teoriaa, jonka mukaan Eedenin puutarha olisi sijainnut [[Persianlahti|Persianlahdella]]. [[Juris Zahris]] [[Missouri]]n [[Southwest-yliopistostayliopisto]]sta ovaton esittäneet tämänesittänyt teorian, (että Eedenin puutarha sijaitsee Persianlahden alla). <ref>Raamatun salaisuudet, [[David Noel Freedman]] ja Thomas L. Robinson sekä muut, sivut 24, Oy Valitut Palat - Reader's Digest Ab, Helsinki, [[1994]], ISBN 951-584-063-5, Printed in Germany</ref> ja että [[Gihon]] olisi nykyinen [[Karun]] pohjoisessa ja [[Pison]]in jäänteet muodostaisivat [[Wadi Rimah]] sekä [[Wadi Batin]], jotka ovat etelässä. {{selvennä}}<ref>Raamatun salaisuudet, [[David Noel Freedman]] ja Thomas L. Robinson sekä muut, sivut 25, Oy Valitut Palat - Reader's Digest Ab, Helsinki, [[1994]], ISBN 951-584-063-5, Printed in Germany</ref>

[[Sahara]]n alueella harjoitettiin karjankasvatusta n.noin 70007&nbsp;000 vuotta sitten. Tällöin Sahara mahdollisesti muistutti monsuunialueita. Tutkijat Stephen Kropelin ja Rudoph Kuper [[Kölnin yliopistostayliopisto]]sta ovat tutkineet ihmisen liikkeitä pohjoisen Afrikan alueella. Kuper on vakuuttunut sitä, että Saharassa asuneet ihmiset onnistuivat ensimmäisenä kasvattamaan karjaa. Noin 60006&nbsp;000 vuotta sitten sateet vähenivät ja kasvillisuus vetäytyi.

Sahara aavikoitui hyvin nopeasti ja ihmisille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin lähteä kohti [[Niilin laaksoalaakso]]a pohjoiseen tai etelään. Muuttaneet toivat mukanaan karjankasvatustaidon. Jotkut tutkijat uskovat, että tarina syntiinlankeemuksesta ja karkotuksesta Eedenin paratiisista olisi itse asiassa kertomus Saharan kuivuutta pakenevasta kansasta. Nykytutkimuksen mukaan on esitetty, että Eedenin puutarha olisi sijainnut Persian lahdessaPersianlahdessa, jolloin siinä ei ollut lahtea, jonne nuo joet laskevat jossa raamatussa puhuttiin. {{selvennä}}<ref>Helsingin Sanomat 15.8.2006, sivu D2</ref>