Ero sivun ”Johannes Vermeer” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Viimeiset vuodet ja kuolema: kh, arvasinkohan nyt oikein... |
|||
Rivi 84:
Vermeer kiinnitti huomiota [[perspektiivi]]in. Pohjustamisen jälkeen hän merkitsi pohjaan pakopisteen neulalla ja viivoitti yhteneviä suoria viivoja neulaan lankojen avulla. Maalauksessa ''Uskon allegoria'' on vielä paljain silmin näkyvä neulan jälki.<ref>Guardieri, L., 2008, sivu 116</ref> {{selvennä|veikkasinko kappaleen sisällön oikein?}}
Elämänsä aikana Vermeer päiväsi vain kolme teostaan: ''Parittajanaisen luona'' (1656), ''Tähtitieteilijä'' (1668) ja ''Maantieteilijä'' (1669). Maalaus ''Parittajanaisen luona'' on tärkeä, koska takana näkyvä mies saattaa olla Vermeerin omakuva.<ref>Schneider, N., sivu 9</ref> Hän ei myöskään signeerannut teoksiaan usein. Neljässä teoksessa on alkukirjaimet (I.V.M.), kolmessa ''I.V.Meer'' (''V'' ja ''M'' yhdistettynä) ja kolmessa vain: ''Meer''. Näistä viimeisestä kahdella maalauksella ''M'' kirjaimen edessä pieni ''v'' on näkyvä (kuten kuvalla ''Kristus Martan ja Marian luona''). Hänellä on yksi teos, jolla allekirjoitus esiintyy niin: ''I. Ver-Meer''. Muulla kuvalla, jolla on allekirjoitus, ''Meer'' nimen ''M''-in ylhällä
Koska Vermeer maalasi enimmäkseen rikkaille tilaajille, hän saattoi maalata niin vähän. Yksi suojelijoista oli Hendrick van Buyten. Toinen hänen suojelijansa oli painaja Jacob Dissius, jonka vuonna 1682 tehneessä pesäluettelossa oli 19 Vermeerin maalausta.<ref>Schneider, N., sivu 10-13</ref> Vuosina [[1657]]-[[1675]] Pieter Claeszoon van Ruijven osti häneltä maalauksia. Hän oli lisäksi Vermeerin ystävä, siinä määrin, että vaimonsa Marie de Knuijt testamentissa 500 kultaa oli jätetty Vermerille. Vielä kolmesta henkilöstä on tiedetty, että he ostivat kuvia vielä maalarin elämässä: pankiiri Diego Duarte Antwerpenistä , pankkitarkastaja Herman van Swoll [[Amsterdam]]ista ja jo mainuttu Henrdick van Buyten.<ref>Guardieri, L., sivu 58</ref>{{selvennä|huonoa käännöstä. ei pysty korjaamaan}}
Rivi 137:
Vuoden [[1671]] tienoilla Vermeer poikkeni siihen asti totutusta tyylistään. Hän maalasi kaksi kuvaa 1670-luvun alussa, molemmassa löydettiin allegorisia elementtejä. Ensimmäinen oli ''Uskon allegoria'', joka tuli valmiina vuosina 1671-1674, toinen oli ''Maalaustaide'' (tai ''Maalaustaiteen allegoria''), vuodesta 1673. Ensimmäisella kuvalla istuva naismuoto istuu haaveillaen, hän pitää pokaalia oikeassa kädessään, vasen kätensä lepää kirjalla, joka löydetään vahvalla kulmakivellä. Se on [[Kristus|Kristuksen]] symboli. Maailma, jota maapallo symbolisoi, ajelehtii jalansa alla. Kuva sisältää muut vertauskuvatkin: kiven alla on kyy, sen takana murtuneella nuolilla seisoo Kuolema, lähellä häntä omena symbolisoi syntiä. Vaikka monet luulivat kuvan ei tarkoitetä Uudelle Testamentille, Vermeer kuvatti täällä oikeasti Jeesuksen ristinnaulitsemista. Jesuiitamaisten symbolien kautta sitä kuvaa pidetään defltilaisen jesuiitamaislähetyksen tilauksena. Kuvalla, kuin enemmalla toisella kuvalla, löydetään poliittinen linja: maapallo on tuo vuodesta [[1618]] oleva maapallo, jonka kirjoitus ylistää herttuata Maurits van Nassau-Oranje.<ref>Schneider, N., sivu 79-84</ref>
Vermeerin toinen allegorinen kuva on ''Maalaustaide'', jota monet taidehistorioitsijat pitävät Vermeerin taiteelisena uskontunnustuksena. Kuvalla oleva naismuoto, kuvan nimensä vastoin, ei ole taiteen allegoria, vaan hän on [[Klio]], historian muusa ja suojelija. Tällä maalauksellakin on symboli, vain yksi, mutta painollista. Taustassa oleva kartta Oranian kuninkaaliselle talolle tekee kunnia, ja pöydällä oleva naamari palauttaa [[Vilhelm I Oranialainen|Vilhelm I Oranialaisen]] kuolinnaamiota.<ref>Schneider, N., sivu 79-84</ref>
==Uudelleen löytönsä==
| |||