Ero sivun ”Johann Reinhold Patkul” versioiden välillä

Patkulin vanhemmat olivat majuri, maaneuvos Fredrik Vilhelm Patkul ja Gertrud Holstfer. Hänen sukunsa oli jo 1400-luvun puolivälistä omistanut [[Wolmar]]in ja [[Wenden]]in välillä sijainneen Kegelnin maatilan ja he olivat hankkineet lähiseudulta myös muita tiloja. Patkulin vanhemmat olevat tunnettuja riitaisuudetaanriitaisuudestaan ja heillä oli käynnissä lähes jatkuvasti oikeusjuttuja naapureidensa ja muiden Liivinmaan aatelisten kanssa. Johann Patkulin isä kuoli vuonna 1666.

Patkul opiskeli sekä kotonaan että useissa ulkomaisissa yliopistoissa kuten [[Kiel]]issä ja hankki itselleen hyvät tiedot historiassa, vieraissa kielissä, matematiikassa ja ennen kaikkea juridiikassa. Juridiikan taitojaan Patkul hioi edelleen useissa oikeusjutuissa joita hänellä oli jatkuvasti vireillä muiden muassa veljiensä holhoajiaholhoojia vastaan. Käräjöinnin vuoksi Patkul joutui usein matkustamaan [[Tukholma]]an ja hänen oma taloutensa joutui huonoon kuntoon.

Saadakseen raha-asiansa kuntoon Patkul hakeutui sotapalvelukseen ja hankki itselleen 1687 kapteenin viran Liivinmaan ruotsalaisen kenraalikuvernöörin, kreivi Hastfersin[[Jacob Johan Hastfer]]in rykmentistä. Käräjöinnillä mainetta hankkinut Patkul johti Liivinmaan aatelin kamppailua omistustensa puolestaan kun kuningas [[Kaarle XI]]:n säätämä [[iso reduktio]] uhkasi viedä aatelin läänityksiä. Patkulin mielestä Ruotsia ja Liivinmaata yhdisti vain löyhä [[personaaliunioni]] eikä Ruotsin kuninkaalla ollut oikeutta puuttua Liivinmaan aatelisten perinteisiin privilegioihin. Patkul ja useita muita Liivinmaan aatelin johtajia asetettiin heidän toimintansa vuoksi oikeuden eteen Tukholmassa 1694. Oikeudenkäynnin aikana pääsyytettynä ollut Patkul pakeni Ruotsista lokakuussa 1694 kun hänen armonanomuksensa oli hylätty. Hänet tuomittiin joulukuussa 1694 poissaolevana kuolemaan ja menettämään omaisuutensa. Myös Patkulin kirjoitukset määrättiin poltettavaksi. Muut syytetyt tuomittiin myös kuolemaan mutta heidät armahdettiin kuuden vuoden vankeuden jälkeen.

Ulkomaille paennut Patkul kierteli eri puolilla Eurooppaa kunnes hän syksyllä 1698 meni [[Saksi]]n ja [[Puola]]n kuninkaan [[August II Väkevä]]n palvelukseen. Patkulilla oli merkittävä osuus kun Ruotsia vastaan suunnattua [[Tanska]]n, Saksin ja [[Venäjä]]n liittoumaa luotiin vuoden 1699 aikana. Tämä liittokunta julisti Ruotsille sodan vuonna 1700 ja tästä alkoi [[Suuri Pohjan sota]]. Erityisesti [[16. marraskuuta]] [[1699]] Saksin ja Venäjän välille solmittu yhteistyösopimus oli Patkulin aikaansaama. Patkul sopi myös kuningas August II:n kanssa että liittouman voitettua Liivinmaasta tulisi tämänAugustin hallitsema alue jossa aatelilla olisi laaja itsehallinto. Ruotsissa Patkulin toiminta herätti suurta suuttumusta ja häntä yritettiin useaan kertaan siepata vangiksi.

Syyskuussa 1706 solmitussa [[Altranstädt]]inAltranstädtin rauha|Altranstädtin rauhansopimuksessa]] sovittiin että August Väkevä luovuttaa Patkulin ruotsalaisille ja näin tapahtuikin [[7. huhtikuuta]] [[1707]]. Kuningas [[Kaarle XII]] päätti että vuonna 1694 Patkulille annettu kuolemantuomio oli pantava täytäntöön. Patkul mestattiin [[teilipyörä]]llä aamulla 10. lokakuuta 1707 pienessä puolalaisessa Kazimierz Biskupin kylässä.