Ero sivun ”Ketunperä” versioiden välillä

16 merkkiä lisätty ,  11 vuotta sitten
p
ei muokkausyhteenvetoa
p
p
'''Ketunperä''' on runsaan 50 asukkaan [[kylä]] entisen [[Saloinen|Saloisten kunnan]] alueella [[Raahe]]ssa. Se sijaitsee noin kahdeksan kilometriä Saloisten kirkonkylältä ja noin kaksitoista kilometriä Raahen keskustasta kaakkoon. Lähin ala-aste on [[Mattilanperä]]llä noin neljän kilometrin päässä ja yläaste [[Saloinen|Saloisissa]] noin kahdeksan kilometrin päässä.
 
Ketunperällä on [[maauimala]] ja luistelurata. Kylän läpi virtaavat [[Haapajoki]] ja [[Poikajoki (Haapajoki)|Poikajoki]].
 
==Historia==
Kettukankaan isännyys vaihtui aluksi tiuhaan, kunnes vuonna [[1816]] isännäksi tuli [[haukipudas|haukiputaalainen]] Mikko Mikonpoika Kettukangas (ent. Bisi, os. Luukela), jonka jälkeen tila on ollut samalla suvulla. [[1800-luku|1800-luvun]] loppupuolella perustettiin vielä ainakin seuraavat torpat: Päivärinne, Koivikko eli Markkuu ja Hyväri. Hyvärin isäntä Mikko Jaakonpoika tuli vuonna [[1870]] osaomistajaksi Kettukankaan tilaan neljänneksen osuudella poikansa Jaakko Mikonpojan kanssa.
 
1800–[[1900-luku|1900-luvun]] vaihteessa Ketunperälle perustettiin vielä Kalevan ja Joensuun torpat sekä Vierimaa joka oli aluksi niittypirtti. Kylän kaikki torpat, Polttoa lukuun ottamatta, itsenäistyivät 1900-luvun alkupuolella. [[1930-luku|1930-luvulla]] rakennetiin vielä Jokirannan talo, joka kuului Kettukankaan tilaan. Kantatilalla oli jo vanhastaan ollut kaksi päärakennusta sekä Hyvärin talo hieman etäämpänä. [[1950-luku|1950]]–[[1960-luku|1960-luvuilla]] kylällä toimi myös kyläkauppa Kettukankaaseen kuuluvassa vuonna [[1948]] rakennetussa Lepolan talossa. Myöhempinä vuosikymmeninä kylälle on rakennettu yli kymmenen uutta taloa, ja joitain vanhoja on autioitunut. Kettukankaan kantatila jaettiin vuonna [[1983]]. Vuonna [[20082010]] Ketunperällä on 1718 asuttua taloa.<ref>Kettukankaan aikakirja, Mikko Kettukangas 2005.</ref><ref>Kotiseutumme Pattijoki, Raahe, Vihanti 2001-2002, Botnia-foto oy.</ref><ref>Raahen tienoon historia II, Toivo Nygård, Heikki Rantatupa, Pekka toivanen, Ossi Viita 1995.</ref><ref>Muistelmia Pohjanmaalta, Kaarlo Levón.</ref>
 
==Kivirakankankaan pyyntikuopat==
193

muokkausta