Ero sivun ”Virtausmekaniikka” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Xqbot (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Virtausmekaniikka''' on [[jatkuvan aineen mekaniikka|jatkuvan aineen mekaniikan]] osa-alue, joka tutkii [[fluidi|fluideja]] eli [[neste]]itä ja [[kaasu]]ja. SeVirtausmekaniikka voidaan jakaa edelleen muun muassa [[hydrostatiikka]]an ja [[virtausdynamiikka]]an.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Frank M. White| Nimeke = Fluid Mechanics, 4. edition| Kappale = 1.1| Sivu = 3| Selite = | Julkaisija = McGraw-Hill| Vuosi = 1998| Tunniste = ISBN 0072281928 | www = | www-teksti = | Viitattu = | Kieli = {{en}}}}</ref> Hydrostatiikka tutkii levossa olevia fluideja,. kunVirtausdynamiikkaa taastutkii virtausdynamiikassaliikkuvia perehdytään liikkuviin fluideihinfluideja.
 
== Sovelluksia ==
 
Hydrostatiikkaa sovelletaan mm. meriveden korkeuden mittaukseen, patojen suunnitteluun jne. Hydrostatiikkaa käytetään myös hydraulisten laitteiden ja nestesäiliöiden suunnittelussa.
Virtausmekaniikka tutkii kaasujen virtausta esimerkiksi [[aerodynamiikka|aerodynamiikan]] sovellutuksissa, joita ovat lentokoneiden siipien ja potkurien reaktiovoiman ja vastuksen määrittäminen. Nesteiden virtauksessa keskeisiä tutkimuskohteita ovat laivatekniset ja [[hydrauliikka|hydrauliikan]] sovellukset, [[geofysiikka|geofysiikassa]] taas esimerkiksi valtamerien virtaukset. Kokeelliseen virtausmekaniikkaan kuuluu muun muassa [[tuulitunneli|tuulitunneleiden]] ja pienoismallien käyttö. Laskennallinen eli numeerinen virtausmekaniikka (''CFD, Computational Fluid Dynamics'') on tuonut lisää mahdollisuuksia analysoida virtausongelmia.
 
VirtausmekaniikkaVirtausdynamiikka tutkii kaasujen virtausta esimerkiksi [[aerodynamiikka|aerodynamiikan]] sovellutuksissa, joita ovat mm. lentokoneiden siipien ja potkurien reaktiovoiman ja vastuksen määrittäminen tai tuulivoimalan roottorin siipien suunnittelu. Nesteiden virtauksessa keskeisiä tutkimuskohteita ovat laivateknisetlaivanrakennuksen ja [[hydrauliikka|hydrauliikan]] sovellukset, [[geofysiikka|geofysiikassa]] taas esimerkiksi valtamerien virtaukset. Kokeelliseen virtausmekaniikkaan kuuluu muun muassa [[tuulitunneli|tuulitunneleiden]] ja pienoismallien käyttö. Laskennallinen eli numeerinen virtausmekaniikka (''CFD, Computational Fluid Dynamics'') on tuonut lisää mahdollisuuksia analysoida virtausongelmia.
 
Kokeelliseen virtausmekaniikkaan kuuluu muun muassa [[tuulitunneli|tuulitunneleiden]] ja pienoismallien käyttö.
 
Laskennallinen eli numeerinen virtausmekaniikka (''CFD, Computational Fluid Dynamics'') on tuonut 1960-luvulta lähtien lisää mahdollisuuksia analysoida virtausongelmia, joiden fysikaalinen mallittaminen on vaikeaa.
 
== Kontinuumioletus ==
 
Kaasut ja nesteet koostuvat [[molekyyli|molekyyleistä]], jotka törmäilevätjatkuvasti törmäävät satunnaisesti toisiinsa. KontinuumihypoteesissaKaasun todellinen molekyyliluonne jätetään huomiotta. Kontinuumihypoteesissä fluideja pidetään kuitenkin jatkuvina: tiheyden, paineen ja lämpötilan kaltaisten ominaisuuksien katsotaan olevan määriteltyjä mielivaltaisen pienissä pisteissä. Kaasun todellinen molekyyliluonne jätetään huomiottatilavuuksissa. Kontinuumioletus antaa kuitenkin erittäin tarkkoja arvioita fluidien todellisesta käyttäytymisestä, kunhan tarkastelu pidetään selvästi molekyylin kokoa (noin 10<sup>-6</sup> metriä) suuremmissa mitoissa.
 
== Jaottelu ==
 
VirtausmekaniikkaaVirtausmekaniikka pidetään useinon jatkuvan aineen mekaniikan haaranahaara:
 
{| class="wikitable" border=1