Ero sivun ”Tikkurilan vanha asemarakennus” versioiden välillä

ei muokkausyhteenvetoa
Arkkitehti [[Carl Albert Edelfelt]]in suunnittelema, vuonna [[1863]] valmistunut rakennus edustaa arkkitehtuuriltaan 1800-luvun lopun historiallista kertaustyyliä. Se toimi asemana yli vuosisadan ajan, vuoteen [[1978]], jolloin Tikkurilan uusi asemarakennus valmistui. 1980-luvun lopulla tehdyn restauroinnin jälkeen rakennuksessa on toiminut Vantaan kaupunginmuseo, joka järjestää sen tiloissa vaihtuvia näyttelyitä.
 
==HistoriaaAseman synty==
[[Päärata|Suomen ensimmäinen rautatieyhteys]] avattiin [[Helsinki|Helsingin]] ja [[Hämeenlinna]]n välillä vuonna [[1862]], ja rataosuuden alkuperäiset asemarakennukset suunnitteli arkkitehti [[Carl Albert Edelfelt]]. Pääteasemat Helsinki ja Hämeenlinna sekä väliasema Tikkurila saivat tiiliset asemat, muut tehtiin puusta. Tätä on joskus selitetty sillä, että [[Tikkurilan asema]]n jälkeen rautatiehallituksen rahat olisivat alkaneet loppua, joten loput asemat oli tehtävä halvemmasta materiaalista. Todennäköisempi selitys on kuitenkin, että Tikkurilasta kaavailtiin merkittävää vaihtoasemaa, sillä siellä vanha [[Turku]]-[[Viipuri]]-maantie eli [[Kuninkaantie]] ylitti rautatien. Helsingin asema purettiin nykyisen asemarakennuksen valmistuttua [[1919]] ja Hämeenlinnan asema tuhoutui [[Suomen sisällissota|sisällissodassa]] [[1918]], joten Tikkurilan asema on nykyään Suomen vanhin asemarakennus.
 
===Rakennushistoria===
Kolmikerroksinen, punatiilestä muurattu asemarakennus edustaa 1800-luvun puolenvälin historiallista sekatyyliä. Julkisivun jäsennys ja koristelu edustaa lähinnä [[uusrenessanssi]]a, mutta pyörökaariset ikkunat sekä ylimmän kerroksen pienet pyöreät ruusuikkunat tuovat siihen myös [[Uusgotiikka|uusgoottilaista]] leimaa. Rakennuksen alakerrassa sijaitsivat alun perin lippumyymälä sekä erilliset ensimmäisen, toisen ja kolmannen luokan odotussalit, joista kustakin oli oma ovensa asemalaiturille. Toisessa kerroksessa oli asemapäällikön virka-asunto ja kolmannessa rautatievirkailijoiden asuntoja. Aseman ympärillä levisi aikanaan laaja asema-alue, jossa oli varasto- ja makasiinirakennuksia, tiilinen vesitorni höyryvetureiden vedenottoa varten sekä rautatieläisten asuintaloja puutarhoineen. Viimeiset näistä rakennuksista purettiin 1990-luvulla ja vain itse asema on säilynyt.
[[Päärata|Suomen ensimmäinen rautatieyhteys]] avattiin [[Helsinki|Helsingin]] ja [[Hämeenlinna]]n välillä vuonna [[1862]]. Radan alkuperäiset väliasemat olivat [[Tikkurilan rautatieasema|Tikkurila]], [[Järvenpään rautatieasema|Järvenpää]], [[Hyvinkään rautatieasema|Hyvinkää]], [[Riihimäen rautatieasema|Riihimäki]] ja [[Turengin rautatieasema|Turenki]]. Asemarakennukset suunnitteli arkkitehti [[Carl Albert Edelfelt]] tuolloin muodissa olleeseen historialliseen kertaustyyliin, käyttäen esikuvinaan keskieurooppalaista asema-arkkitehtuuria.
 
Vain pääteasemat Helsinki ja Hämeenlinna sekä väliasema Tikkurila saivat tiiliset asemarakennukset, muut tehtiin puusta. Vanhan tarinan mukaan Tikkurilan aseman jälkeen Rautatiehallituksen rahat olisivat alkaneet loppua, joten muut asemat oli rakennettava halvemmasta materiaalista. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa, vaan Tikkurila sai tiilisen asemarakennuksen monien seikkojen summana. Asema sijaitsi rautatien ja [[Kuninkaantie|vanhan Turku-Viipuri-maantien]] risteyksessä ja oli siksi tärkeä vaihtoasema. Lisäksi Tikkurilan arveltiin kasvavan tulevaisuudessa huomattavaksi taajamaksi pääkaupungin läheisyyden ansiosta. Tikkurilan asema myös sijaitsi puuttomalla savitasangolla, missä puutavaran saatavuus oli huono mutta mahdollisuudet tiilenpolttoon hyvät.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Teresa Leskinen (toim.) | Nimeke = Seuraavana Tikkurila! Edelfeltin asemasta museoksi | Sivu = 25 | Julkaisija = Vantaan kaupunginmuseo | Vuosi = 2003 }}</ref> <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Jussi Iltanen | Nimeke = Radan varrella. Suomen rautatieliikennepaikat | Sivu = 54-56 | Julkaisija = Karttakeskus | Vuosi = 2009 }}</ref>
 
Myös Helsinki-Hämeenlinna-radan ja tulevan [[Riihimäki-Pietari-rata|Pietarin radan]] risteysasemalle oli tarkoitus rakentaa tiilinen asemarakennus. Rautatiehallitus ei kuitenkaan osannut päättää, tulisiko risteysasemaksi Riihimäki vai Turenki, ja Edelfeltin asemarakennusta varten tekemät suunnitelmat jäivät hyllylle. Sekä Riihimäki että Turenki saivat myöhemmin puiset asemarakennukset.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Jussi Iltanen | Nimeke = Radan varrella. Suomen rautatieliikennepaikat | Sivu = 54-56, 65, 69 | Julkaisija = Karttakeskus | Vuosi = 2009 }}</ref>
 
Edelfeltin piirustukset Tikkurilan asemarakennukseksi hyväksyttiin heinäkuussa [[1859]], ja perustukset muurattiin vielä samana kesänä. Kesällä [[1860]] rakennuksen seinät muurattiin täyteen korkeuteensa, ja kesällä [[1861]] rakennettiin vesikatto. Rakennustyöt urakoi rakennusmestari Carl Grönstadt miehineen, ja tiilet saatiin paikallisista tiiliruukeista. Rautatieliikenteen alkaessa maaliskuussa [[1862]] Tikkurilan asema oli valmis käyttöön.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Teresa Leskinen (toim.) | Nimeke = Seuraavana Tikkurila! Edelfeltin asemasta museoksi | Sivu = 27-29 | Julkaisija = Vantaan kaupunginmuseo | Vuosi = 2003 }}</ref> Valmistumisjärjestyksessä se oli asemarakennuksista toinen, sillä Helsingin asema oli valmistunut jo vuonna [[1860]]. Helsingin vanha asemarakennus purettiin [[1919]] nykyisen aseman valmistuttua, joten Tikkurilan asema on nykyisin Suomen vanhin asemarakennus. Se on myös radan tiiliasemista ainoa säilynyt, sillä Hämeenlinnan asema tuhoutui [[Suomen sisällissota|sisällissodassa]] keväällä [[1918]].
 
===Arkkitehtuuri===
 
Kolmikerroksinen, punatiilestä muurattu asemarakennus edustaa 1800-luvun puolenvälin historiallista sekatyyliä. Julkisivun jäsennys ja koristelu edustaa lähinnä [[uusrenessanssi]]a, mutta pyörökaariset ikkunat sekä ylimmän kerroksen pienet pyöreät ruusuikkunat tuovat siihen myös [[Uusgotiikka|uusgoottilaista]] leimaa.
 
Kolmikerroksinen, punatiilestä muurattu asemarakennus edustaa 1800-luvun puolenvälin historiallista sekatyyliä. Julkisivun jäsennys ja koristelu edustaa lähinnä [[uusrenessanssi]]a, mutta pyörökaariset ikkunat sekä ylimmän kerroksen pienet pyöreät ruusuikkunat tuovat siihen myös [[Uusgotiikka|uusgoottilaista]] leimaa. Rakennuksen alakerrassa sijaitsivat alun perin lippumyymälä sekä erilliset ensimmäisen, toisen ja kolmannen luokan odotussalit, joista kustakin oli oma ovensa asemalaiturille. Toisessa kerroksessa oli asemapäällikön virka-asunto ja kolmannessa rautatievirkailijoiden asuntoja. Aseman ympärillä levisi aikanaan laaja asema-alue, jossa oli varasto- ja makasiinirakennuksia, tiilinen vesitorni höyryvetureiden vedenottoa varten sekä rautatieläisten asuintaloja puutarhoineen. Viimeiset näistä rakennuksista purettiin 1990-luvulla ja vain itse asema on säilynyt.
 
Rakennus poistui asemakäytöstä vuonna [[1977]], kun Tikkurilan uusi asema valmistui sen pohjoispuolelle. Tämän jälkeen sitä käytettiin vuosikymmenen ajan [[VR]]:n varastotiloina sekä rautatiehenkilökunnan asuntorakennuksena.
 
==Lähteet==
<references/>
 
*''Tikkurilan asema nousi rappiosta'' Helsingin Sanomat 27.12.1990
1 016

muokkausta