Ero sivun ”Lampaan maksamato” versioiden välillä

1 656 merkkiä lisätty ,  12 vuotta sitten
elämänkierto
p (l)
(elämänkierto)
 
[[Iso-Britannia|Isossa-Britanniassa]] loinen aiheuttaa säännöllisesti etenkin [[maaliskuu|maalis]]–[[joulukuu]]ssa märehtijöiden sairastumista. Karja ja lampaat voivat saada tartunnan syödessään loisen sen tarttuvassa muodossa kasvien mukana.
 
==Elämänkierto==
 
Lampaan maksamadolla on epäsuora elämänkierto eli se tarvitsee väli-isännän suvuttomaan lisääntymiseensä. Suvullinen lisääntyminen tapahtuu isäntäeläimen [[sappitie|sappitiehyissä]] maksassa. Aikuinen lampaan maksamato munii [[muna]]nsa sappitiehyisiin, josta munat kulkeutuvat [[suolisto]]on ja edelleen [[uloste]]iden mukana ympäristöön. Munan on päästävä veteen, jotta siitä voi kuoriutua 2-4 viikossa värekarvatoukka (''miracidium''). Värekarvatoukalla on vuorokausi aikaa löytää väli-isäntänä toimiva kotilo ja tunkeutua sen sisälle. Kotilossa värekarvatoukka tiputtaa karvansa ja hakeutuu joko kotilon [[sukupuolirauhanen|sukupuolirauhasiin]] tai ruoansulatusrauhaseen ja muodostaa sinne sporokystan. Sporokystassa värekarvatoukan germinaalisolut alkavat kasvaa ja jakaantua siten, että jokaisesta germinaalisolusta muodostuu uusi lampaan maksamadon vaihe, redia. Redioiden kasvaessa riittävän suureksi sporokysta hajoaa ja redioista muodostuu cercarioita, jotka vaeltavat ulos kotilon elimistöstä ympäristöön. Ne hakeutuvat vesikasvien läheisyyteen ja kapseloituvat niihin kiinni. Tätä kapselimuotoa kutsutaan metacercariaksi ja isäntäeläin saa maksamatotartunnan syömällä laidunruohoa, johon on kapseloituneena metacercarioita. Metacercariat hajoavat isäntäeläimen ruoansulatuskanavassa ja niistä vapautuu nuoria maksamatoja, jotka tunkeutuvat suoliston seinämän läpi [[vatsaontelo]]on ja sieltä edelleen maksan kapselin läpi maksakudokseen hakeutuen sappitiehyisiin. Sappitiehyissä niistä tulee aikuisia lampaan maksamatoja ja elämänkierto voi alkaa uudelleen.
 
== Lähteet ==
15 754

muokkausta