Ero sivun ”Susa” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: hu:Szúza |
lisäyksiä |
||
Rivi 1:
{{Malline:Muinainen Mesopotamia}}
{{Tämä artikkeli|kertoo Iranissa sijaitsevasta kaupungista. Tunisilaisen [[Sousse]]n kaupungin nimi on arabiaksi myös Susa.}}
'''Susa''' ([[Persian kieli|persiaksi]] ''Shush'') on kaupunki [[Iran]]in alueella [[Khuzestan]]issa, 200 km [[Abadan]]ista pohjoiseen. Vuonna 2005 kaupungissa oli 64 960 asukasta. {{lähde}}
== Historiaa ==
Susa oli [[Elam]]in pääkaupunki ja myöhemmin siitä muodostettiin yksi [[Persia]]n neljästä pääkaupungista. Myöhemmin siitä tuli yksi [[Parthia]]n pääkaupungeista. [[Rooman keisari]] [[Trajanus]] valtasi kaupungin vuonna [[116]], mutta joutui pian jättämään sen. ▼
Persialaisen perimätiedon mukaan Susa oli maailman ensimmäinen kaupunki. Kaupungin rakentaja oli kuningas [[Hushang]], joka osasi tehdä tulta teräksellä ja piikivellä. Susa on varmasti maailman vanhimpia urbaaneja paikkoja, sillä siellä elettiin kaupunkimaisissa olosuhteissa jo 4000 eaa. Kaupungissa asui käsityöläisiä, jotka valmistivat taidokkaita keramiikkaesineitä. Osattiin valmistaa hoikkalinjaisia maljoja, jotka oli koristeltu lintujen ja metsästyskoirien kuvilla. <ref name=" Jennifer Westwood_178"> Jennifer Westwood s. 176</ref>
Muinaisen Susan rauniot ovat [[Iran]]in lounaisosassa [[Kharkajoki|Kharkajoen]] itäpuolella. Se oli aikanaan erittäin merkittävä kaupunkivaltioiden kauppareittien solmukohta. Sieltä käsin valvottiin [[Zagrosvuoret|Zagrosvuorten]] ja läntisten [[Mesopotamia]]n kaupunkien kauppayhteyksiä. Kaivaukset ovat paljastaneet, että paikalla on vuosituhansien aikana ollut 13 kaupunkia toinen toisensa päälle rakennettuna ja siellä on puhuttu 15 kieltä.<ref name=" Jennifer Westwood_178"/>
▲
Tuhat vuotta Susa kävi sotia [[Mesopotamia]]n kaupunkivaltioiden kanssa. [[Akkadi]]n kuningas [[Sargon]] valloitti sen noin vuonna 2350 eaa. Kun Sargonin valta kukistui, elamilaiset vaurastuivat jälleen ja rakensivat noin vuonna 2100 eaa. temppelin ja [[zikkurat]]in Susan herralle, myrskyn jumalalle ja kaupungin suojelusjumalalle kyttyräselkäiselle seebulle. [[Babylonia]]laiset valtasivat Susan noin 1000 eaa. ja elämä siellä laantui. [[Assurbanipal]], assyyrialainen valloittajakuningas poltti kaupungin maantasalle noin 645 eaa.<ref name=" Jennifer Westwood_178"/>
Eamilaiset olivat voimakas kansa, jonka kulttuuri on saanut vaikutteita Mesopotamian sumerilaisilta.<ref name=" Jennifer Westwood_178"/>
Susan rauniokummut löydettiin vuonna 1850 ja brittiläinen [[arkeologi]] [[William Loftus]] tunnisti ne klassisen ajan Susaksi. Säilyneitä raunioalueita oli neljä, Akropolis, Apadana, Kuninkaan kaupunki ja Käsityöläisten kaupunki. Kolmestatoista eri asutuksesta varhaisin oli Akropoliilla, mistä löytyivät muun muassa 4. vuosituhannelta peräisin olevan temppelin rauniot sekä [[Elam]]in tärkeimpien rakennusten jäännökset kuten [[Insusinak]]in temppeli ja zikkurat, jonka huipulla ollee pronssiset sarvet Assubanipal oli ryöstänyt.<ref name=" Jennifer Westwood_178"/>
Eamin aikainen Susa on lähes kokonaan hävinnyt. Jotain tuonaikaisesta loistosta voi kuvitella tutustumalla 32 kilometrin päässä kaakossa sijaitsevaan [[Dur Untas]]iin (nykyinen Tchoga Zanbilista), jonka kuningas [[Untas-Gal]] rakensi noin 1250 eaa., joka oli muinaisen maailmanajan kunnianhimoisimpia rakennushankkeita. Valtavien vallien ja muurien sisäpuolella on elamilaisten jumalien temppeleitä ja valtava zikkurat, joka on pyhitetty Insusinakille. <ref name=" Jennifer Westwood_178"/>
[[Kyyros Suuri|Kyyros Suuren]] (k. 530 eaa.) aikana Susa jälleen kukoisti. [[Persia]]n valtakunta ulottui [[Aigeianmeri|Aigeianmereltä]] Oksusjoelle (Amu-Darja) ja Kyyros Suuri teki Susasta sen pääkaupungin luultavasti siksi, että se sijaitsi puhdasvetisen Kharkajoen varrella. [[Herodotos]], kreikkalainen historioitsija mainitsee Kyyroksesta, että tämä otti aina jonnekin lähtiessään mukaansa Choaspesin (Kharkan) vettä, jota ja vain jota Kyyros joi. Vesi keitettiin ja monet muulien vetämät nelipyöräiset vaunutkuljettivat sitä hopeisissa astioissa seuraten kuningasta kaikkialle minne hyväsä tämä meni. "Minne hyvänsä" saattoi olla vaikka kuinka pitkä matka, sillä Kyyros ja hänen perustamansa akhemenidien dynastia vietti talven Susassa, kevään [[Persepolis|Persepoliksessa]] 800 kilometrin päässä ja kesällä mentiin Ekbatanan viileään vuoristoon, joka sijaitsi 1280 kilometrin päässä Persepoliista. Myös teiden rakentajina akhemenidit hämmästyttävät. Heidän kuninkaantiensä Susasta Vähän-Aasian [[Sardis]]iin oli 2563 kilometrin mittainen ja sen varrella oli 111 vartioasemaa hevosten vaihtamista varten.Sotilasosastot partioivat tiellä, etapilta toiselle vaihtuvat kuriirit pystyivät kuljettamaan käskykirjeen jopa viikossa kuninkaantien päästä toiseen. <ref name=" Jennifer Westwood_180"> Jennifer Westwood s. 180</ref>
Dareios I rakensi 517 eaa. rakensi palatsin, josta hän kertoo savitauluissa: "Rakensin tämän palatsin ... Ja maa, joka kaivettiin pois ... ja tiilet, jotka valettiin – sen työn tekivät Babylonian miehet. Setriksi kutsutut puut tuotiin vuorelta, jonka nimi on Libanon. Assyrialaiset toivat ne Babyloniin, ja Karkhan (Anatoliassa) ja Joonian (Kreikka) miehet toivat ne Babylonista susalaisten maahan." Rakennustöissä oli mukana meedialaisia ja egyptiläisiä kultaseppiä ja karavaaneilla tuotiin kultaa, norsunluuta, hopeaa, eebenpuuta, lasuurikiveä ja turkoosia. Raamatussa mainitaan tämä "Suusanin linna" Esterin kirjassa ja kuvataan sen loistoa.<ref name=" Jennifer Westwood_180"> Jennifer Westwood s. 180</ref>
Aleksanteri Suuri voitti Dreios III:n 331 eaa. ja taisteltuaan seitsemän vuotta aina Intiaan ulottuneilla retkillään Aleksanteri Suuri palasi Susaan ja otti vaimokseen Dareioksen tyttären. Hän piti joukkohäät 10 000 kreikkalaismiehelle ja näiden persialaisille vaimoille ja ilmoitti yhdistävänsä Kreikan ja Persian yhdeksi suurvallaksi. Kun Aleksanteri Suuri kuoli 323 eaa., Susa jäi maakunnalliseksi kaupungiksi. Siellä oli myöhemmässä vaiheessa piispanistuin ja sassanidien kuningas Sapur II, joka oli kiihkeä zarathustralainen, laittoi satoja norsuja tallomaan Susaa maantasalle. Susan lopullinen tuho muinaiselle Susalle tulikolmannellatoista vuosisadalla, kun mongolit tuhosivat sen.<ref name=" Jennifer Westwood_180"/>
Joulukuun 1901 ja tammikuun 1902 kaivauksien aikana [[J. de Morgan]]in johtama ranskalainen retkikunta löysi Hammurabin lakipatsaan Susan raunioista. Löydettäessä patsas särkyi kolmeen osaan. Osat kuljetettiin Pariisiin, missä se on nykyisin Louvressa.<ref name="salonen9">{{Kirjaviite | Tekijä = Armas Salonen | Nimeke = Hammurabin lait/ muinaisbabylonian kielestä suom. sekä johdannolla ja selityksillä varustanut Armas Salonen | Vuosi = 1951 | Kappale = | Sivu = 9 | Selite = |Julkaisupaikka = Porvoo | Julkaisija = WSOY | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
[[Kuva:Archers frieze Darius palace Louvre AOD487.jpg|thumb
== Lähteet ==
* Jennifer Westwood: Muinaisten kulttuurien arvoitukset – Maailman selittämättömät pyhät paikat, symboliset maisemat, muinaiset kaupungit ja kadonneet maat, Otava 1998, ISBN 951-1-09924-8
* Armas Salonen: Hammurabin lait/muinaisbabylonian kielestä, Porvoo: WSOY, 1951
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
== Katso myös ==
* [[Mesopotamia]]
▲[[Kuva:Archers frieze Darius palace Louvre AOD487.jpg|thumb|left|220px|Persialaisia jousimiehiä peitsen kanssa [[Dareios I]]:n palatsissa Susassa n. 510 eaa.]]
{{Commons}}
{{tynkä/Iran}}
| |||