Ero sivun ”Taikausko” versioiden välillä

'''Taikauskoksi''' kutsutaan tavallisesti käsityksiä, joiden mukaan ihmisen ja yhteisön elämässä ja [[luonto|luonnossa]] ilmenee [[yliluonnollinenYliluonnollinen|yliluonnollisia]] voimia, joita ihminen pystyy määräkeinoin hallitsemaan.<ref>{{kirjaviite | Tekijä=Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | JulkaisijaJulkaisupaikka=Helsinki: | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref>

Dosentti [[Marjaana Lindeman]]in johtaman tutkimuksen ”Taikauskon vetovoima” mukaan käsitykset, joita on nimitetty joko taikauskoksi, [[paranormaali]]ksi, [[yliluonnollinen|yliluonnolliseksi]] tai maagiseksi eli [[taikuusTaikuus (yliluonnollinen)|taikuudeksi]], ovat kaikki yksi ja sama asia. Yliluonnollisia uskomuksia voidaan parhaiten selittää yksilön taipumuksella nojautua lapsuudenaikaisiin, eriytymättömiin käsityksiin todellisuudesta. Näissä käsityksissä sekoitetaan elottomien, elollisten ja mielellisten asioiden keskeiset ominaisuudet. Aikuisilla nämä sekaannukset voivat toimia tieteellisen tiedon rinnalla.<ref name="Lindeman">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.etsixpertti.fi/publicIndex.asp?page=10&fromPage=public&lang=1&PRID=4737 | Nimeke=Usko yliluonnolliseen peräisin lapsuudesta | Tekijä= | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta=29.11.2006 | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Suomen Akatemian viestintä | Viitattu= | Kieli= 27.2.2010}}</ref> Voidaan puhua yleisestä taipumuksesta uskoa yliluonnollisiin ilmiöihin. Nojautuminen lapsuudenaikaisiin käsityksiin todellisuudesta liittyy yksilön taipumukseen ajatella tiedostamattomasti.<ref name="Lindeman"/>.

[[Kokeellinen psykologia|Kokeellisen psykologian]] professorin [[Bruce Hood]]in mukaan taipumus taikauskoisuuteen on pinttynyt syvälle ihmisten [[aivotAivot|aivoihin]]. Jopa kaikkein järkevimmät ihmiset saattavat joskus käyttäytyä vähemmän järkevällä tavalla. Hän havaitsi suorittamissaan kokeissa aikuisen ihmisen aivojen [[näkökeskusNäkökeskus|näkökeskuksen]] lisäävän [[havainto]]ihin yksityiskohtia, joita koehenkilöille näytetyissä kuvissa ei ole. Samoin toimivat pienten [[lapsiLapsi|lasten]] aivot. Hoodin mukaan jo lapsissa havaittu vaistonvarainen [[informaatio]]n järjestäminen selittää myös sen, miten aikuiset ovat taikauskoisia. Hänen mukaansa taikausko selittyy sillä, että ihmisaivot ovat [[evoluutio]]n saatossa ohjelmoituneet niin, että [[sattuma]]t saavat suuren merkityksen.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Mark Henderson, Mark | Nimeke=Human brain naturally inclined towards the supernatural | Ajankohta=September 4, 2006 | Osoite=http://www.timesonline.co.uk/tol/news/world/article627877.ece | Julkaisija=Times Online | Viitattu=2.7.2007 | Kieli={{en}} }}</ref>

* {{Kirjaviite | Tekijä=Selin, Risto | Nimeke=Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja | Selite=Ursan julkaisuja 81 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 952-5329-19-4 | www=http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/ | Tunniste=ISBN 952-5329-19-4}}

* Risto Selin: [http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/taikausko.html Taikausko]. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Risto Selin | Nimeke=Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja | Selite=Ursan julkaisuja 81 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 952-5329-19-4}}

* {{Lehtiviite | Tekijä=Roope Lipasti: | Otsikko=[http://www.turunsanomat.fi/extra/?ts=1,3:1010:0:0,4:10:0:1:2006-09-09,104:10:403820,1:0:0:0:0:0: Taikauskoinen Suomi]. | Julkaisu=Turun Sanomatsanomat | Vuosi=2006 | Numero=10.9.}}2006.