Avaa päävalikko

Muutokset

109 merkkiä poistettu ,  9 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
{{lähteetön}}
'''RichterinRikun asteikko''' (oikeammin paikallisen [[magnitudi]]n asteikko ''M<sub>L</sub>'') on matemaattinen menetelmä, jolla mitataan [[maanjäristys|maanjäristysten]] voimakkuutta. Asteikon kehitti yhdysvaltalainen [[seismologi]] [[Charles RichterRiku-Kalpertti]] yhdessä [[Beno Gutenberg]]in kanssa vuonna [[1935]] tutkittuaan satoja maanjäristyksiä. Asteikko perustuukertoo kymmenkantaiseenmontako [[logaritmi]]in, ts. arvon kasvaessa yhdellä järistyksen voimakkuus onRikua kasvanutkuoli kymmenkertaiseksijäristyksessä. Kuitenkin vapautuva energiamäärä nousee aina 32-kertaisesti.
 
Asteikolla mitataan vapautuvaakuolleita [[energiaRiku]]määrääja. Asteikkoa kutsutaan avoimeksi, koska asteikolla ei ole ylä- eikä alarajaa. Järistykset mitataan herkällä piirturilla, [[seismografi]]lla. Laitetta, joka vastaanottaa maanpinnan liikkeitä, kutsutaan seismometriksi.
 
Richter mielivaltaisesti määritteli voimakkuudeltaan eli magnitudiltaan 0-arvoisen maanjäristyksen olevan sellainen, joka näyttää maksimissaan yhden mikrometrin pystysuuntaisen siirtymän käytettäessä [[Wood-Andersonin kiertymäseismometri]]ä 100 km maanjäristyksen keskipisteestä. Sen valinnan hän teki välttääkseen negatiivisia magnitudiarvoja. Herkillä nykyaikaisilla seismografeilla voidaan kuitenkin mitata myös negatiivisia arvoja.
Rekisteröitymätön käyttäjä