Ero sivun ”Kaupunkirakenteen hajautuminen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kuva
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 54:
== Väitteitä hajoamista vastaan ==
 
===Harva asutus lisää päästöjä===
Yhdyskuntarakenteen pinta-alan kaksinkertaistuessa asukasta kohti kulutettu energiamäärä kasvaa 50 %<ref>[http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2010/Ksv_2010-02-25_Kslk_07_El/5AF3F68B-1D0A-474F-997F-4388889378A0/Lansi_raportti.pdf Kannelmäki-Lassila-Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma - lähtökohdat], Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta, 25.2.2010, s. 31</ref>.
 
===Terveys===
Viime aikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että hajautuneen kaupunkirakenteen vaikutusalueella asuvilla ihmisillä on heikompi terveys, kuin keskemmällä kaupunkia asuvilla. Pääsyynä tähän ilmiöön on pientaloalueilla asuvien riippuvuus omasta autosta, jolloin päivittäinen liikunta jää vähäisemmäksi kuin keskikaupngilla, jossa asuvat kävelevät enemmän.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}
 
===Autoilu ja tienrakennustarve===
Kaupunkirakenteen 1900-luvun puolivälin jälkeen Yhdysvalloissa tapahtuneen voimakkaan hajoamisen jälkeen on tullut joitakin taloudellisia yllätyksiä. Kun asuminen täyttää laajan ja väljästi rakennetun alueen, auton käytöstä tulee jatkuvaa ja [[joukkoliikenne|joukkoliikenteen]] järjestämisestä kallista. Tämä pakottaa kaupunkisuunnittelijat rakentamaan suuria [[moottoritie|moottoriteitä]] ja [[pysäköintialue]]ita, mikä vähentää muihin tarkoituksiin käytettävissä olevaa maata ja heikentää tällaisten rakennelmien lähellä olevien alueiden houkuttelevuutta.
 
===Kunnallistekniikan kalleus===
Vähemmän tiheillä alueilla myös palveluiden, kuten veden, viemäröinnin ja sähkön järjestämisestä tulee kalliimpaa taloutta kohti. On tiettyä huolta siitä, että hajautumisen estäminen väkisin lisäisi asumisen hintaa. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan laajenemisen tyyppiä tärkeämpää on kaavoittaa riittävästi asuntoja. Matalan tiheyden alueilla asukkaat käyttävät suuritiheyksisten alueiden asukkaita suuremman osan tuloistaan liikenteeseen.
 
===Älykäs kasvu===
[[Älykäs kasvu|Älykästä kasvua]] tai [[Uusi urbanismi|Uutta urbanismia]] on esitetty ratkaisuksi yhdyskuntarakenteen hajoamiseen. Hajoaminen ei ole ainoa tapa lisätä rakentamista; monilla hallitun laajentumissuunitelman laatineilla kaupunkialueilla [[Japani]]ssa, [[Hongkong]]issa ja [[Eurooppa|Euroopassa]] kiinteistöillä on korkeampi arvo kuin niiden harvaan rakennetuilla lähialueilla.
 
===Heterogeenisuus===
Joidenkin mielestä pientaloalueet tekevät yhteisön ja kulttuurin samankaltaiseksi. Tämä johtaa siihen, että alueilla asuu samanrotuisia ja saman sosioekonomisen taustan omaavia ihmisiä. Koska asunnot ovat kalliita, niihin on varaa vain varakkailla ihmisillä ja pienempituloiset ihmiset joutuvat jäämään asumaan keskuskaupunkiin. Keskuskaupungin menettäessä tuottavat veronmaksajat esikaupunkeihin se alkaa kuihtua. Ympäristökunnilla puolestaan on rahaa enemmän kuin tarpeeksi, jolloin ne voivat kehittää palveluitaan.
 
===Kaupunkimainen elämäntapa===
Erityisesti lapsettomat ihmiset ovat yhä enemmän kiinnostuneet kaupunkimaisesta elämäntavasta. Kaavoitussäännöt, kuten pysäköintipaikkojen vähimmäismäärät, ovat rajoittaneet kävelymittakaavan ja sekoitetun maankäytön alueiden rakentamista, mutta monissa kaupungeissa tällaista elämäntapaa hakeville ihmisille tarkoitetut alueet ovat kasvaneet. Suurkaupunkimaisen elämäntavan arvostaminen näkyy esimerkiksi siinä, että [[Helsingin keskusta]]ssa asuntojen hinnat ovat korkeita ja kysyntää on paljon, koska tällaisia alueita ei ole Suomessa montaa.
 
== Lähteet ==
{{viitteet}}
 
* [http://www.cdc.gov/healthyplaces/articles/Urban%20Sprawl%20and%20Public%20Health%20-%20PHR.pdf Urban Sprawl and Public Health]
* [http://www.nrdc.org/smartgrowth/default.asp Smart Growth / Sprawl]