Ero sivun ”Antiikin filosofia” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 116:
[[Sokrates]] on filosofi, joka erityisesti mainitaan ajattelijana, joka ei itse kirjoittanut filosofiaansa ylös. Diogenes Laertios mainitsee vastaavanlaisiksi ajattelijoiksi mun muassa myös [[Stilpon]]in, [[Menedemos Eretrialainen|Menedemoksen]], [[Pyrrhon]]in, [[Theodoros|Theodoroksen]] ja [[Karneades|Karneadeen]], sekä joidenkin mukaan [[Pythagoras|Pythagoraan]].<ref>DL I.11.</ref> Niiden filosofien, jotka julkaisivat filosofisia teoksia, teosten kohtalo vaihtelee sen mukaan, miten heidän koulukuntansa on myöhemmin kyennyt säilyttämään teoksia. [[Platon]]in teoksista kaikki aidot ja julkaistaviksi tarkoitetut ovat mitä todennäköisimmin säilyneet. [[Aristoteles|Aristoteleen]] teoksista suurin osa, mukaan lukien [[Aristoteleen dialogit|hänen dialoginsa]], on kadonnut, mutta hänen ajattelustaan tunnetaan merkittävin osa luentomuistiinpanojen ansiosta. Muun muassa hänen oppilaaltaan [[Theofrastos|Theofrastokselta]] on säilynyt joitakin yksittäisiä teoksia. Sokratesta edeltäneiden esisokraatikkojen ajettelua, sekä Aristoteleen jälkeisten hellenististen filosofien ajattelua tunnetaan vain tekstikatkelmina. Roomalaiselta kaudelta on säilynyt enemmän teoksia.
Merkittäviä toisen käden lähteitä antiikin ajatteluun ovat useat filosofit itse, käsitellessään edeltäjiensä ajattelua. Platon viittaa runsaasti edeltäneiden filosofien ajatuksiin, käsitellen laajasti esisokraatikkojen ja sofistien mielipiteitä. Hänen ajattelunsa vaikuttaa usein olevan aiemmin esitettyjen ajatusten selkeämpää uudelleenmuotoilua ja ajatusten saattamista yhteen. Platonin tiedetään myös keräilleen aiempien filosofien kirjoituksia laajalti. Aristoteleen merkitys on vielä suurempi, koska hänen kirjoituksissaan on helpompi tehdä ero edeltäjien ajatuksiin ja hänen omiin ajatuksiinsa. Erityisen merkittävä on hänen ''[[Metafysiikka (Aristoteles)|Metafysiikkansa]]'' alkuosa, jossa edeltävien filosofien ajattelua käsitellään aikajärjestyksessä. Aristoteles aloittaa myös useat muut teoksensa edeltäjien ajatusten läpikäynnillä. Aristotelesta voidaan pitää lähteenä jopa Platonin ajatusten tulkitsemiselle.<ref name="Hegel">{{Verkkoviite | Tekijä=Hegel, G. W. F. | Osoite=http://www.marxists.org/reference/archive/hegel/works/hp/hpearlygreek-intro.htm | Nimeke=Lectures on the History of Philosophy | Selite=1805-
[[Cicero]] antaa kirjoituksissaan paljon tietoa kreikkalaisista filosofeista ja ennen kaikkea hellenistisen filosofian ajasta,<ref name="Kivistö-430-442">Kivistö et al. 2007, s. 430-442.</ref> perustuen varhaisempiin kreikkalaisiin lähteisiin. [[Sekstos Empeirikos|Sekstos Empeirikokselta]] merkittäviä teoksia tältä kannalta ovat ''[[Pyrrhonismin pääpiirteet]]'' ja ''[[Matemaatikkoja vastaan]]''.
[[Diogenes Laertios|Diogenes Laertioksen]] teos ''[[Merkittävien filosofien elämät ja opit]]'' 200-luvulta on merkittävä kokoelma, joka on arvokas huolimatta epäkriittisyydestään. Teos ei myöskään ole hengeltään filosofinen ja itse asia jää usein laadultaan vaihtelevien anekdoottien alle. Silti se on antiikin ajalta säilyneistä teoksista laajin yhtenäinen filosofian historiaa käsittelevä kokoelma, jonka osana on säilynyt merkittäviä katkelmia useilta filosofeilta.<ref name="Hegel"/>
Rivi 132:
Antiikin filosofiaa esitettiin sekä [[tutkielma|tutkielmina]] ja muuna [[proosa|asiaproosana]], [[dialogi|dialogeina]], [[essee|pienoisesseinä]], [[kirje]]inä, [[aforismi|aforismeina]], [[puhe]]ina että [[runous|runomuodossa]]. Esisokraatikkojen ajatuksia on säilynyt lähinnä katkelmina, jotka muodostuvat opetusrunoudesta ja aforismeista. Platon tunnetaan ennen kaikkea dialogeistaan, joista maineikkaimpia ovat ''[[Valtio (Platon)|Valtio]]'', ''[[Pidot (Platon)|Pidot]]'', ''[[Faidon (dialogi)|Faidon]]'' ja ''[[Faidros (dialogi)|Faidros]]''. Hänen lisäkseen useat muut Sokrateen oppilaat kirjoittivat ns. [[sokraattinen dialogi|sokraattisia dialogeja]]. Aristoteles oli ensimmäinen, joka kirjoitti laajoja tieteellisiä tutkielmia ja jolta on säilynyt opetukseen tarkoitettuja muistiinpanoja suullisista [[luento|luennoista]].<ref name="kivistö 40-429">Kivistö et al. 2007, s. 408-429.</ref>
Filosofisia kirjeitä tunnetaan ennen kaikkea Platonin teksticorpuksesta, vaikka suurin osa hänen nimiinsä laitetuista kirjeistä onkin epäperäisiä, sekä Cicerolta, Senecalta ja mm. Epikurokselta. Hellenistisellä kaudella syntyi ns. ''[[diatribe|diatribē]]''-kirjallisuus, joka koostui kansanomaisista luennoista ja [[pakina|pakinoista]]. Retoriikalle olivat tärkeitä luonnollisesti puheet, ja niiden kirjoittajista maininnan arvoisia ovat ennen kaikkea Cicero, [[Dion Khrysostomos]], [[Aelius Aristides]] ja [[Herodes Atticus]].<ref name="kivistö 40-429"/>
Roomassa filosofiaa tavataan jälleen myös runomuodossa. Merkittävimpiä on Lucretiuksen opetusrunoelma ''[[Maailmankaikkeudesta (Lucretius)|Maailmankaikkeudesta]]''. Filosofia vaikutti myös tavalliseen latinankieliseen runouteen, mikä näkyy esimerkiksi [[Vergilius|Vergiliuksella]], [[Horatius|Horatiuksella]] ja [[Ovidius|Ovidiuksella]].<ref name="Kivistö-430-442"/>
Rivi 176:
* {{Kirjaviite | Tekijä=Diogenes Laertios | Nimeke=Merkittävien filosofien elämät ja opit | Selite=Suomentanut sekä esittelyn ja selitykset kirjoittanut Marke Ahonen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Summa | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 952-5418-07-3}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hällström, Gunnar af & Laato, Anni Maria & Pihkala, Juha | Nimeke=Johdatus varhaisen kirkon teologiaan | Selite=Theologia systematica. 2. painos 2007 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-607-227-5}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Kivistö, Sari et al. | Nimeke=Kirjallisuus antiikin maailmassa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Teos | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-851-089-8}}
| |||