Ero sivun ”Isabella Katolilainen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
MastiBot (keskustelu | muokkaukset)
p w
Rivi 1:
{{Lähteetön|Tarkennus}}[[Kuva:Isabel la Católica-2.jpg|thumb|250px|Isabella Katolilainen]]
[[Kuva:IsabellaofCastile05.jpg|thumb|200px|Isabella, Léon ja [[Ferdinand Katolilainen|Ferdinand II]]]]
'''Isabella Katolilainen''' (''Ysabel'', nykyespanjaksi: ''Isabel La Católica'', [[22. huhtikuuta]] [[1451]] – [[26. marraskuuta]] [[1504]]) oli [[Kastilia]]n kuningatar vuodesta [[1474]]. Hänen solmimansa avioliitto [[Aragonia]]n [[Ferdinand Katolilainen|Ferdinand II]]:n kanssa merkitsi Espanjan[[Espanja]]n syntyä. Vuodesta [[1479]] hän alkoi käyttää Espanjan kuningattaren arvonimeä.
 
Hänen vanhempansa olivat [[Juhana II (Kastilia)|Kastilian Juhana II]] ja tämän toinen vaimo Portugalin prinsessa Isabella. Juhana II:n kuoltua ennenaikaisesti [[1454]] Kastilian kuninkuuden peri kolmivuotiaan Isabellan vanhin velipuoli [[Henrik IV Kyvytön]]. Aikalaiskronikoitsijat haukkuivat Henrikiä huonoksi kuninkaaksi ja vielä huonommaksi ihmiseksi, saamattomaksi ja peräänantavaksi. Hänen kruununperijänsä oli hänen tyttärensä Johanna (Juana, s. 1462), jonka huhuttiin olevankin oikeasti aatelismies Beltrán de la Cuevan tytär, josta syystä tyttö sai pilkkanimen la Beltraneja.
Rivi 9:
Kun Henrik julisti tyttärensä Johannan kruununperijäksi, aatelisto nousi kapinaan ja julisti kuninkaaksi infantti Alfonso XII:n. Tämän kuoltua 1468 aateli tarjosi kuninkuutta Isabellalle. 17-vuotias Isabella oli kasvanut ankaran moraaliseksi ja vastusti hovin juonittelua ja korruptiota, joten hän kieltäytyi ja vaati aatelisia tunnustamaan Henrikin lailliseksi kuninkaaksi ja myöntämään itselleen vain kruununperimysoikeudet. Henrik ja grandit suostuivat tähän, ja rauha palasi valtakuntaan.
 
Isabella oli sopinut Henrikin ja aateliston kanssa, ettei hän solmi avioliittoa ilman kuninkaan suostumusta. Kuningas taas lupasi olla pakottamatta häntä tahtonsa vastaiseen liittoon. Isabellan ympärillä alkoi kuitenkin pyöriä kosijoita, joihin kuuluivat, Ranskan kuninkaan [[Ludvig XII]]:n veli Berryn herttua; Aragonian prinssi Ferdinand ja iäkäs Portugalin kuningas [[Alfonso V (Portugali)|Alfonso V]], jota Henrik suositteli saadakseen puolestaan oman tyttärensä Kastilian valtaistuimelle.
 
Isabella valitsi [[1469]] serkkunsa Aragonian Ferdinand II:n taaten näin Aragonian tuen vaatimukselleen. Henrik vihastui ja määräsi sisarpuolensa valvottavaksi, jotta avioliittoa ei solmittaisi. Isabella juoni kuitenkin [[Toledo (Espanja)|Toledo]]n arkkipiispan ja aatelisten kanssa ja sai heiltä ja useilta kaupungeilta tuen avioliittohankkeelleen.
 
Syyskuussa 1469 Ferdinand allekirjoitti avioliittosopimuksen, jossa sovittiin mm. että Ferdinand asuu Kastiliassa eikä poistu sieltä ilman Isabellan lupaa, eikä käy sotia ilman Isabellan suostumusta, mutta jatkaa [[maurit|maurien]] vastaista sotaa. Julkiset säädökset saisivat lainvoiman, kun Isabella ja Ferdinand olisivat kumpikin lisänneet niihin allekirjoituksensa. Koska kuninkaan joukot valvoivat teitä, Ferdinand matkusti salaa muuliajuriksi naamioituneena Burgo de Osmaan, jossa Isabella oleskeli. Häät järjestettiin väärennetyn paavillisen avioliittoluvan turvin 18. lokakuuta 1469 Valladolissa[[Valladolid]]issa.
 
Paavi antoi anteeksi luvattoman avioliiton, ja kun Henrik kuoli 11. joulukuuta 1474, Isabella sai syrjäytettyä Johannan tukijat. Kruunajaiset järjestettiin kahden päivän kuluttua ilman kuningasta, mistä Ferdinand loukkaantui syvästi. Välitystuomioistuin vahvisti avioliittosopimuksen vähäisin muutoksin. Ferdinand sai kirjoittaa nimensä ensimmäisenä yhdessä allekirjoitettaviin papereihin, ja metallirahoihin tuli lyödä molempien kuvat. Isabella tunnusti Ferdinandinkin Kastilian kuninkaaksi, mutta hän sai tosiasiassa tyytyä prinssipuolison rooliin Isabellan johtaessa valtakuntaa.