Ero sivun ”Antero Raevuori” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
vuosiluku loppuu kuten tapana, käännökset pois, ne ovat merkittäviä vain kääntäjänä profiloituneella ja hänelläkin vain merkittävimmät (niitä voi olla kymmeniä)
Rauskis (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 19:
| debyyttiteokset = Jääkiekkoilumme tähtiä ja tähtihetkiä
| sivusto =
| palkinnot = WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinto (1980), Vuoden urheilukirja (1982, 1996, 2009 <ref name="uk">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=2371| Nimeke = Vuoden urheilukirjat 1980 – 2006| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Liikunnan ja Urheilun Maailma|Ajankohta = 2/08| Julkaisupaikka = | Julkaisija = SLU.fi| Viitattu = 23. kesäkuuta 2008| Kieli = }}</ref>), WSOY:nSuomen kirjallisuussäätiönUrheilugaala tunnustuspalkinto2010 - urheilukulttuuriteko (1980Järviset - legendaarinen suomalainen urheilijaperhe)
| ehdokkuudet =
| huomioita = Valmistunut Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1963 pääaineena Rooman kirjallisuus
Rivi 30:
Raevuori aloitti toimittajan uransa vuonna 1958 kirjoittamalla ''Hiilimurska''-lehteen artikkelin kuulantyöntäjä [[Jarmo Kunnas|Jarmo Kunnaksesta]]. Tietokirjailijan uransa hän aloitti vuonna 1968 teoksella ''Jääkiekkoilumme tähtiä ja tähtihetkiä'' (toinen kirjoittaja [[Jyrki Otila]]). Päätoimena hänellä oli Leppävaaran yhteiskoulun ([[Espoo]]) suomen ja latinan kielen lehtoraatti vuoteen 1978 asti, jolloin hän siirtyi vapaaksi kirjoittajaksi.
 
Neljän vuosikymmenen aikana Raevuori on lehtityön lisäksi julkaissut säännöllisesti. Yksittäisten niteiden määrä oli käännökset mukaan lukien vuoden 20082009 lopulla 3638. Pääosin teokset käsittelevät urheiluhistoriaa, mutta myös lähihistoriaa kuten kolmiosainen ''Kotimaamme kasvot'' (toinen tekijä [[Outi Pakkanen]]). Urheilukirjallisuuden puolella Raevuori on hakeutunut vähän tai ei aikaisemmin juuri ollenkaan käsiteltyjen lajien pariin. Esimerkkejä tästä ovat edellämainittu ''Jääkiekkoilumme tähtiä ja tähtihetkiä'', ''Ennätysten tie'' (painonnosto 1975), ''Suuri suomalainen ravikirja'' (1982), ''Valkoinen sirkus'' (alppihiihto 2004) ja ''Urheilusanakirja'' (2005).
 
Erillisiä urheiluaiheisia artikkeleita Raevuorella on mm. teoksissa ''Maalinauha'' (1963), ''Tie Montrealiin'' (1976), ''Suomi silloin kerran'' (1992), ''Välähdyksiä Suomen urheilusta'' (1998), ''Kulkurin taival - [[Tapio Rautavaara]]'' (2008). Vuosina 2008-2009 hän on ollut kertovana oppaana [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]] juttusarjassa ''Vanhat (helsinkiläiset) areenat''<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/juttusarja/areenat/artikkeli/Antero+Raevuori+l%C3%B6yt%C3%A4%C3%A4+taian+helsinkil%C3%A4isist%C3%A4+urheilupaikoista/1135235976934 | Nimeke = Unohdetut areenat – Antero Raevuori löytää taian helsinkiläisistä urheilupaikoista | Tekijä = Seiro, Arno | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 30.04.2008 | Viitattu = 20.09.2009 }}</ref>. Raevuoren toimittamat ja pääosin kirjoittamat kuusiosainen ''Huippu-urheilun maailma'' ja, viisiosainen ''Urheilu 2000'' ja ''Järviset - legendaarinen suomalainen urheilijaperhe'' on valittu Vuoden urheilukirjoiksi<ref name="uk"> </ref>. Lisäksi samassa valinnassa ovat saaneet kunniamaininnan ''Viimeiset oikeat olympialaiset'' ja ''Valkoinen sirkus''. Hän sai vuonna 2008 [[Suomen Urheilumuseo]]säätiöltä tunnustuksen pitkäaikaisesta työstään urheilukirjallisuuden parissa<ref name="lum"> </ref>.
Kolmena merkittävimpänä teoksenaan Raevuori pitää seuraavia: ''[[Paavo Nurmi]] - juoksijain kuningas'' (1988), ''Viimeiset oikeat olympialaiset - Helsinki'' (2002) ja ''Toralinnan Järviset'' (keihäänheittäjä [[Matti Järvinen|Matti Järvisen]] ja koko kuulun urheilijaperheen elämäntarina (2009).
 
Erillisiä urheiluaiheisia artikkeleita Raevuorella on mm. teoksissa ''Maalinauha'' (1963), ''Tie Montrealiin'' (1976), ''Suomi silloin kerran'' (1992), ''Välähdyksiä Suomen urheilusta'' (1998), ''Kulkurin taival - [[Tapio Rautavaara]]'' (2008). Vuosina 2008-2009 hän on ollut kertovana oppaana [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]] juttusarjassa ''Vanhat (helsinkiläiset) areenat''<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/juttusarja/areenat/artikkeli/Antero+Raevuori+l%C3%B6yt%C3%A4%C3%A4+taian+helsinkil%C3%A4isist%C3%A4+urheilupaikoista/1135235976934 | Nimeke = Unohdetut areenat – Antero Raevuori löytää taian helsinkiläisistä urheilupaikoista | Tekijä = Seiro, Arno | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 30.04.2008 | Viitattu = 20.09.2009 }}</ref>. Raevuoren toimittamat ja pääosin kirjoittamat kuusiosainen ''Huippu-urheilun maailma'' ja viisiosainen ''Urheilu 2000'' on valittu Vuoden urheilukirjoiksi<ref name="uk"> </ref>. Lisäksi samassa valinnassa ovat saaneet kunniamaininnan ''Viimeiset oikeat olympialaiset'' ja ''Valkoinen sirkus''. Hän sai vuonna 2008 [[Suomen Urheilumuseo]]säätiöltä tunnustuksen pitkäaikaisesta työstään urheilukirjallisuuden parissa<ref name="lum"> </ref>.
 
== Teokset ==