Ero sivun ”Aleksander Lauréus” versioiden välillä

3 031 merkkiä lisätty ,  10 vuotta sitten
lisäyksiä
(m)
(lisäyksiä)
'''Aleksander Lauréus''' (myös '''Alexander Lauraeus''') ([[4. tammikuuta]] [[1783]], [[Turku]] – [[21. lokakuuta]] [[1823]] [[Rooma]], [[Italia]]) oli suomalainen taidemaalari.
 
Lauréuksen vanhemmat olivat teologian tohtori, Turun suomalaisen seurakunnan kirkkoherra [[Alexander Lauréus]] (s. 1758) ja Ulrika Lovisa o.s. Simolin,. Heidät vihittyvihittiin Turussa 29. syyskuuta 1782. Isä oli leski, hänen ensimmäinen puolisonsa oli Martha Catharina Frostera. Myös Alexanderin isänisän nimi oli Alexander (s. 1725). Alexanderilla oli ainakin 14 sisarusta. Hänen puolisonsa oli Margareta Charlotta Thynelius.
 
LauréusHänestä opiskelituli kuninkaallinen [[Pehr Hilleströmhovimaalari]]in ohjauksessa1811 Ruotsissaja Taideakatemian jäsen 1812, ja myöhemminhän 1802toimi hänjonkin opiskeliaikaa Tukholmassaopettajana [[Ruotsin kuninkaallinen taideakatemia|Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa]] (Kungliga Akademien för de Fria Konsterna) ja Pariisissa Ranskassa noin 1818–1821 [[Pierre-Narcisse GuérininTukholma]] ohjauksessa. Hänen maalauksiaan on ollut näyttelyissä Italiassa Milanossa ja Roomassa 1937ssa.
 
== Elämänvaiheita ==
Teoksia on [[Ateneumin taidemuseo|Ateneumin]], Turun, Tampereen ja Imatran taidemuseoissa, [[Cygnaeuksen galleria]]ssa, [[Kansallismuseo]]ssa, Taidesäätiö Meritassa, [[Gyllenbergin taidemuseo|Gyllenbergin]] ja [[Serlachiuksen taidemuseo]]issa. Ulkomailla maalauksia on Ruotsissa: Nationalmuseum, Tukholma, Konstmuseet, Göteborg, Ruotsi, Stadsmuseum, Tukholma, Uddevalla museum sekä Norjassa Nasjonalgalleriet, Oslo.
 
Lauréus syntyi Ulrika Lovisan esikoispoikana. Äiti kuoli seitsemännen lapsensa synnytykseen 1794. Isä solmi heti suruajan jälkeen uuden avioliiton 31-vuotiaan Maria Juliana Vinqvistin kanssa. Alexander oli 11-vuotias ja aloitti koulunkäynnin [[Turun Katetraalikoulu]]ssa ja pääsi ylioppilaaksi vuonna 1800. Tuolloin häntä kiinnostivat [[Rousseau]]n kirjat. Hän opiskeli luultavasti [[Turun piirustuskoulu]]ssa 1800–1802, jolloin opettajana toimi [[Erik Johan Hedberg]]. Lauréus sai 1802 Turun läänin vapaaherra Olof Vibeliuksen johtamalla varainkeruulla kootun 195 [[riikintaaleri]]n 32 killingin suuruisen [[stibendi]]n [[Ruotsin kuninkaallinen taideakatemia|Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa]] (Kungliga Akademien för de Fria Konsterna) Tukholmassa opiskelua varten. <ref>Aleksander Lauréus 1783–1823, 200-vuotismuistonäyttely, Suomen taideakatemia, Sinebrychoffin taidemuseo, näyttelyluettelo, Helsinki 1983</ref>
Hänestä tuli kuninkaallinen hovimaalari 1811 ja akatemian jäsen 1812, ja hän toimi jonkin aikaa opettajana kuninkaallisessa taideakatemissa.
 
Lauréus lähti syksyllä 1802 Tukholmaan ja aloitti opiskelut Taideakatemian ala-asteella ns. prinsiippikoulussa 1802–1803. Johtajana oli tuolloin [[Lorenz Pasch]] nuorempi ja opettajina toimivat muun muassa J.T. Sergel, Louis Masleriez, C. F. von Breda ja [[Pehr Hilleström]]. Nuorta Alexanderia olivat tukemassa kuninkaallinen sihteeri Gummér ja suomalaissyntyinen eversti ja taideakatemian jäsen J. A. von Gerten. Vuosina 1804–1805 Lauréus opiskeli mallikoulussa, Taideakatemian ylemmällä asteella. Hän sai yksityishenkilöltä 50 riikintaalerin piirustuskilpailun palkinnon, jonka turvin hän kävi kotonaan [[Turku|Turussa]] ja ehkä myös [[Ahvenanmaa]]lla. Hän maalasi isänsä ja äitipuolensa muotokuvat. Lauréus ei ilmeisesti enää sen jälkeen käynyt Suomessa. Suomesta tuli vuonna 1809 [[Venäjän Suuriruhtinaskunta]]. Samana vuonna Lauréus kutsuttiin Taideakatemian agréeksi ja hän sai hovimaalarin arvon. Hän asui Ruotsissa yhdessä Margareta Charlotta Thyneliuksen kanssa. Vuonna 1812 Lauréus nimitettiin Taideakatemian varsinaiseksi jäseneksi. Vuosina 1815–1816 hän hoiti tilapäistä piirustuksen professuuria Taideakatemiassa 150 riikintaalerin vuosipalkalla. <ref>Aleksander Lauréus 1783–1823, 200-vuotismuistonäyttely, Suomen taideakatemia, Sinebrychoffin taidemuseo, näyttelyluettelo, Helsinki 1983</ref>
 
Vuonna 1817 hänelle myönnettiin kolmivuotinen matkastipendi. Hän lähti syyskuussa Margaretan kanssa kohti [[Pariisi]]a. Matka kesti kolme kuukautta. Pariisissa Ranskassa hän opiskeli [[Pierre-Narcisse Guérinin]] ateljeessa 1817-1820. Vuonna 1820 hän lähti Margaretan ja upseeri-taiteilija Michael Gustaf Anckarsvärdin seurassa [[Italia]]an [[Rooma]]an jälleen Taideakatemian kolmivuotisen stipendin turvin. Lauréus sairastui 9.10.1823 ja kuoli 21.10.1823. Pariisin ajalta maalauksia on vähän, mutta Rooman ajalta töitä on runsaammin.<ref>Aleksander Lauréus 1783–1823, 200-vuotismuistonäyttely, Suomen taideakatemia, Sinebrychoffin taidemuseo, näyttelyluettelo, Helsinki 1983</ref>
 
Hänen maalauksiaan on ollut näyttelyissä Italiassa Milanossa ja Roomassa 1937.
 
Teoksia on [[Ateneumin taidemuseo|Ateneumin]], Turun, Tampereen ja Imatran taidemuseoissa, [[Cygnaeuksen galleria]]ssa, [[Kansallismuseo]]ssa, Taidesäätiö Meritassa, [[Gyllenbergin taidemuseo|Gyllenbergin]] ja [[Serlachiuksen taidemuseo]]issa. Ulkomailla maalauksia on Ruotsissa: Nationalmuseum, Tukholma, Konstmuseet, Göteborg, Ruotsi, Stadsmuseum, Tukholma, Uddevalla museum sekä Norjassa Nasjonalgalleriet, Oslo.
== Palkinnot ==
* Tukholman kuninkaallisen vapaan taiteen akatemian agré 1809.
==Lähteet==
* [http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/1820.htm Kuvataiteilijamatrikkeli]
* Aleksander Lauréus 1783–1823, 200-vuotismuistonäyttely, Suomen taideakatemia, Sinebrychoffin taidemuseo, näyttelyluettelo, Helsinki 1983
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
 
==Aiheesta muualla==
2 083

muokkausta