Ero sivun ”Mörssäri” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
palautus; yksi lause, jossa mainitaan Suomi, ei vielä tarkoita, että "artikkelia tai sen osaa käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta" |
||
Rivi 5:
Mörssäreitä on käytetty satoja vuosia. Ne olivat erityisen sopivia piirityksissä. Jo varsin pian asetyypin keksimisen jälkeen siihen kehitettiin räjähtävät ammukset: ontto ammus täytettiin tarvittavalla määrällä ruutia; ammuksen kyljessä oli reikä sytyttimelle. Tykkimies leikkasi sytyttimen oikean pituiseksi ennen ammuntaa taulukoiden ja kokemuksensa avulla; sytyttimeen vietiin tuli viitisen sekuntia ennen itse tykin laukaisua. Sytyttimen pituutta vaihdeltiin tulenjohdon ilmoitusten mukaan, ja vaikutus olikin yleensä varsin tehokas.
Nykyisissä armeijoissa ei mörssäreitä enää käytetä; ne syrjäytettiin silloin, kun pystyttiin kehittämään luotettava iskusytytin kranaatteihin; myöhemmin kehitetty aikasytytin vain varmisti asiaa. Viimeinen jäänne vanhasta sytytintyypistä oli Suomessakin vielä [[jatkosota|jatkosodan]] aikana käytetyissä Canet- ja Škoda-ilmatorjuntatykeissä: niiden ammuksissa oli ns. ruutikanavasytyttimet, jotka vastasivat hyvin läheisesti entisiä lunttusytyttimiä, joskin ne syttyivät tykin laukauksesta. Mörssäreitä käytettiin jonkin verran vielä toisessa maailmansodassa. Esimerkiksi saksalainen [[Sturmtiger]] oli eräänlainen mörssärillä varustettu rynnäkkötykki.
|