Ero sivun ”Jatkotutkinto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 22:
Väitöskirjan valmistumisen jälkeen [[tiedekunta]] (tai vastaava) määrää sille kaksi esitarkastajaa, jotka arvioivat tutkimuksen onnistumisen. Jos väitöskirja on kelvollinen, se saa painatusluvan. Tämän jälkeen väittelijä puolustaa tutkimustaan muodollisessa väitöstilaisuudessa hänelle määrättyä vastaväittäjää l. ''opponenttia'' vastaan. Alasta riippuen väittelyn luonne voi vaihdella paljonkin.
==Opiskelupaikka ja kesto==
==Sosiaaliset kysymykset==▼
Jatko-opinnot eivät ole sidottuja paikkaan eivätkä aikaan. Tyypillisesti väitöskirja vaatii kokopäiväistä paneutumista useamman vuoden ajan. Tämä on käytännössä mahdollista vain yliopistossa, tutkimuslaitoksessa tai suuryrityksen tutkimuslaboratoriossa. Tohtorintutkinto on mahdollista suorittaa myös hitaammalla tahdilla työn ohessa.
▲==Sosiaaliset kysymykset ja palkkataso==
Tohtorin tutkinto on koulutusjärjestelmän ylin aste, mutta tyypillisesti tutkijan uralle pyrkivät aloittavat tämän jälkeen ns. ''[[post doc]]'' -vaiheen. Tällöin he jatkavat alansa tutkimusta työskennellen eri puolilla maailmaa tavoitteenaan pätevöityä [[professori|professuuriin]]. Tärkeänä askeleena tähän on [[dosentti|dosentin]] arvonimi, joka yleensä myönnetään toista väitöskirjaa vastaavan tutkimustyön suorittamisen jälkeen. Muut jatkotutkinnon suorittaneet siirtyvät tyypillisesti erilaisten tutkimus- ja opetuslaitosten tehtäviin sekä (valtion)hallintoon. Nykyään yhä useammat yritykset ovat alkaneet työllistää tohtoreita, vaikka tohtoreita usein pidetäänkin ylikoulutettuina lähes kaikkiin tehtäviin. Sen sijaan eräiden alojen, erityisesti tekniikan, lisensiaatin tutkinto nauttii jopa suurempaa arvostusta käytännönläheisen [[imago]]nsa takia.▼
Yhteiskunnallisilla ja humanistisilla aloilla jatko-opiskelijat ovat [[apuraha|apurahojen]] varassa. Teknillisillä, luonnontieteellisillä sekä lääketieteellisillä aloilla jatko-opiskelijat ovat tyypillisesti [[tutkija]]n, [[assistentti|assistentin]], apulaislääkärin tai tutkijalääkärin nimikkeellä. Osa tutkijoista työllistyy tutkimusprojektien varoilla, kun taas osa nauttii [[Suomen Akatemia]]n tutkijakoulujen rahoitusta.
Tutkijoiden palkat vaihtelevat opintojen aikana suuresti alasta, yliopistosta ja rahoituslähteestä riippuen. Verovapaan apurahan vuotuinen enimmäismäärä oli vuonna 2005 n. 14 000 €. Hhuonoimmin palkatut humanististen alojen jatko-opiskelijat saattavat saada jopa alle 1000 € kuukausipalkkaa. Sen sijaan teknillisillä aloilla palkat ovat selkeästi korkeammat. Erityisesti naisia koskeva ongelma on, että apurahat eivät kartuta sosiaaliturvaa. Tämän vuoksi työttömäksi, äitiyslomalle tai sairauslomalle jäävä apurahatutkija saa vain peruspäivärahan suuruisen avustuksen.
▲Tohtorin tutkinto on koulutusjärjestelmän ylin aste, mutta
Yritysmaailmassa tohtorit toimivat tyypillisesti esimies- tai tutkimustehtävistä. Tekniikan, kauppatieteen, oikeustieteen ja lääketieteen tohtorit ovat vahvasti edustettuna parhaiten ansaitsevien tutkintonimikkeiden joukossa, keskipalkkojen ollessa yli kaksinkertaisesti väestön keskipalkan. Ulkomailla, erityisesti saksankielisissä maissa, tohtorit ovat yleisiä yritysmaailman huipulla ja korkeissa yhteiskunnallisissa tehtävissä.
==Taiteellinen ala==
| |||