Ero sivun ”Verokiila” versioiden välillä

2 830 merkkiä lisätty ,  12 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
p (Botti lisäsi: en:Tax wedge, hu:Adóék)
Ei muokkausyhteenvetoa
 
Verokiilaa tarkastelemalla halutaan yleensä havainnollistaa verotuksen työlle aiheuttamaa kokonaisrasitusta. Yhtä lailla voidaan puhua verotuksen työnteon kannusteita vähentävästä vaikutuksesta, jos oletetaan verojen määrän vaikuttavan vain työntekijän nettotuloon. Verojen osuutta voidaan tarkastella esimerkiksi tyypillisen kotitalouden kohdalta eri maiden välillä tai tuloluokittain maan sisällä. [[Progressiivinen vero|Progressiivisen verotuksen]] tapauksessa verojen osuus työvoimakustannuksista kasvaa tulojen noustessa.
 
Verokiilalle käytetään myös muita määritelmiä. Palkannousun verokiila eli '''rajaverokiila''' tarkoittaa työvoimaverojen määrän muutoksen osuutta työvoimakustannusten muutoksesta. Tarkasteltaessa '''kokonaisverokiilaa''' otetaan huomioon myös kulutusverot kuten [[arvonlisävero]].
 
Verokiilan vaikutus on suuri erityisesti työvoimavaltaisessa [[palvelu]]jen tuotannossa. Termillä '''kaksinkertainen verokiila''' viitataan siihen, että verokiila on sekä työntekijän omassa palkassa että ostetun palvelun hinnassa.
 
Verokiilan vaikutusta palvelutuotannossa on pyritty vähentämään. Esimerkiksi [[Suomi|Suomessa]] ja [[Tanska]]ssa on otettu käyttöön [[kotitalousvähennys]].
 
==Rajaverokiila ja kokonaisverokiila==
Verokiilalle käytetään myös muita määritelmiä. Palkannousun verokiila eli '''rajaverokiila''' tarkoittaa työvoimaverojen määrän muutoksen osuutta työvoimakustannusten muutoksesta. Tarkasteltaessa '''kokonaisverokiilaa''' otetaan huomioon myös kulutusverot kuten [[arvonlisävero]].
 
Kokonaisverokiila lannistaa hankkimasta työpaikkaa ("työttömyysloukku"), rajaverokiila lannistaa hankkimasta parempia tuloja ("tuloloukku") <ref name=vm/>.
 
==Efektiivinen verokiila==
'''Efektiivinen rajaverokiila''' eli '''efektiivinen rajaveroaste''' kertoo, mikä prosentti työnantajan työntekijän palkkamenoista päätyy työntekijän tulojen lisäykseksi, kun verotuksen lisäksi huomioidaan muut lakisääteiset tekijät kuten päivähoitomaksujen nousu, asumistuen ja muun sosiaaliturvan väheneminen jne. <ref name=vm>[http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/02_taloudelliset_katsaukset/20070216Verotu/liikkumavara_vatt_liite.pdf Verotuksen työllisyysvaikutukset], Valtiovarainministeriö, 16.2.2007, mm. s. 8-9</Ref>
 
Suomessa monilla efektiivinen rajaverokiila on lähellä sataa prosenttia, eli töihinmeno ei juurikaan lisää nettotuloja. Koska ensimmäinen työpaikka on erittäin tärkeää työuralle, tämä estää monelta ensimmäisen askeleen tultaessa työmarkkinoille tai pyrittäessä pois pitkäaikaisesta työttömyydestä. <ref name=SATA>[http://pre20090115.stm.fi/te1235115696332/passthru.pdf Sosiaaliturvan uudistamiskomitean (SATA) esitys sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen keskeisistä linjauksista], Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:10, mm. s. 70</ref>
 
==Verokiila Suomessa==
 
Keskituloisen verokiila oli vuonna 2007 arviolta 53,9 %: työnantajan työnteosta maksamasta summasta
* työntekijä sai 46,1 %,
* tuloveroihin meni 24,3 %,
* työnantajan sosiaalivakuutusmaksuihin (eläkemaksu ym.) meni 19,4 %,
* kulutusveroihin (alv ym.) meni 10,2 %. <ref>[http://www.veronmaksajat.fi/File/4565e435-452c-4ed7-a8dc-c5168c4bd560/Työvoimakustannusten%20verokiila%202005%20-tutkimus.pdf Työvoimakustannuksen verokiila 2005], s. 18</ref>.
 
Vuonna 2007 rajaverokiila oli keskituloisella arviolta 63,4 %: työntekijälle tarkoitetusta lisäpalkasta (ylityöt, palkankorotus, sivutyö tms.)
* työntekijä sai 36,6 %,
* tuloveroon meni 35,9 %,
* työnantajan sosiaalivakuutusmaksuihin (eläkemaksu ym.) meni 19,4 %,
* kulutusveroihin (alv ym.) meni 8,1 %.<ref>[http://www.veronmaksajat.fi/File/4565e435-452c-4ed7-a8dc-c5168c4bd560/Työvoimakustannusten%20verokiila%202005%20-tutkimus.pdf Työvoimakustannuksen verokiila 2005], s. 20</ref>.
 
Efektiivinen verokiila on yleensä vieläkin korkeampi (joskus jopa noin 100 %<ref name=SATA/> tai perheettömältäkin peräti 118 %<ref>[http://www.ek.fi/ek_suomeksi/ajankohtaista/tutkimukset_ja_julkaisut/ek_julkaisuarkisto/2007/Kannustavaan_sosturvaan.pdf Kannustavaan sosiaaliturvaan], EK 16.1.2007</ref>), koska tulot yleensä lisäävät päivähoitomaksuja ja vähentävät sosiaaliturvaa sekä muita etuja.
 
==Aiheesta muualla==
*[http://www.veronmaksajat.fi/ Veronmaksajain Keskusliitto]
*[http://taloudenrakenteet.vatt.fi/fin VATT talouden rakenteet]
 
==Viitteet==
{{viitteet}}
 
==Katso myös==
*[[Marginaalivero]]
 
[[Luokka:Julkistalous]]
714

muokkausta