Ero sivun ”Kartanonkylän kartano” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p viite
viite täyd.
Rivi 19:
 
==Maaomaisuus==
Maaomaisuutena Kartanonkylän kartano kattoi paitsi Kartanonkylän, myös viereiset Levän ja Perttulan kylät Perttulan kappelissa ja myöhemmin Ypäjällä, joiden talot samaan tapaan kuin Jokioisten kartanossa olivat erilaisissa suhteissa kartanoon joko perintörälssi-, sukuoikeus- tai rälssi- eli [[lampuoti]]tiloina.<ref>{{KirjaviiteVerkkoviite | TekijäOsoite = Anttila, Olavihttp://personal.inet.fi/koti/jyrki.lehtinen/kiipu/txt.html | Nimeke =KartanostaKiipu kunnaksi.ennen Jokioistenja historianyt - Miten ympäristö on muuttunut? | VuosiTekijä =1991Lehtinen, Jyrki | LukuTiedostomuoto = | SivuSelite =49 | SeliteJulkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka =Jokioinen | Julkaisija =JokioistenJyrki kuntaLehtinen | TunnisteViitattu = 12.2.2010 | Kieli = }}</ref>,<ref>{{Kirjaviite joiden| talotTekijä samaan= tapaanAnttila, kuinOlavi Jokioisten| kartanossaNimeke olivat=Kartanosta erilaisissakunnaksi. suhteissaJokioisten kartanoonhistoria joko| perintörälssi-,Vuosi sukuoikeus-=1991 tai| rälssi-Luku eli= [[lampuoti]]tiloina.<ref>Anttila| 1991:Sivu =49, 51-53, 186-187. | Selite = | Julkaisupaikka =Jokioinen | Julkaisija =Jokioisten kunta | Tunniste = | Kieli = }}</ref>
 
Suomen itsenäistyttyä näistä ja suoraan kartanolle kuuluneista maista sekä talojen ja kartanon torpista muodostettiin suuri määrä itsenäisiä tiloja. Tässä prosessiassa oli keskeinen asema Jokioisten kartanon hoitokunnan jäsenenä toimineella [[E. Y. Pehkonen|E. Y. Pehkosella]].<ref>Helle, Hemmi: E. Y. Pehkonen jokiläänin uudistajana. ''Teoksessa:'' {{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirja XIX | Vuosi =1950 | Luku = | Sivu = 127-157 | Selite = | Julkaisupaikka =Forssa | Julkaisija =Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys | Tunniste = | Kieli = }}</ref> Maita jäi kuitenkin runsaasti vielä myös valtiolle sekä Kartanonkylän pääkartanossa että Saarikon sivutilalla Levän kylässä, ja yhdessä Jokioisten kartanoon jo ennen vuotta 1915 kuuluneiden Ypäjän Palikkalan ja Varsanojan kyliin kuuluneiden alueiden kanssa valtion maaomaisuus Ypäjällä vuonna 1941 oli vielä yli 2&nbsp;000 hehtaaria.<ref name="H243-245">Huuhtanen 1978: 243-245.</ref>