|
'''Sisäinen realismi''[[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]]' (myös '''pragmaattinen realismi''') on [[ontologia|ontologinen]] kanta, jota on kannattanut ennen kaikkea [[Hilary Putnam]]. Sisäinen realismi hyväksyy [[realismi (tieteenfilosofia)|tieteellisen realismin]] tiedenäkemyksen, mutta [[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]]ei sen ontologisia tulkintoja eli [[realismi (ontologia)|metafyysistä realismia]].<ref name="Boyd">{{Verkkoviite | Osoite=http://plato.stanford.edu/entries/scientific-realism/ | Tekijä=Boyd, Richard | Nimeke=Scientific Realism |[[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]] Julkaisu=The Stanford Encyclopedia of Philosophy | Viitattu=15.12.2008}}</ref> Sisäinen realismi voidaan nähdä synteesinä tieteellisen realismin ja [[pragmatismi]]n välillä.
== Tausta ==
Putnam kannatti aiemmin metafyysistä realismia, eli näkemystä, jonka mukaan ulkoisen [[todellisuus|todellisuuden]] [[kategoria (filosofia)|kategoriat]] ja rakenteet ovat sekä ontologisesti että [[kausaliteetti|kausaalisesti]] itsenäisiä ihmismielen suorittamaan [[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]]käsitteellistävään toimintaan nähden. Putnam kuitenkin hylkäs[[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]]ihylkäsi metafyysisen realism[[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]]inrealismin 1970- ja 1980-lukujen taitteessa [[matemaattinen logiikka|matemaattisen logiikan]] uusien tulosten ja eräiden [[W. V. O. Quine]]n ajatusten kannusta[[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|[[kuva:Benham's_disc[[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]]_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]]oikea]]manakannustamana. Uutta näkemystään hän kutsui ”sisäiseksi realismiksi”, joskin hän on sanonut myös, että hänen oli[[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]]siolisi oikeastaan tullut käyttää nimitystä ”pragmaattinen realismi”.<ref name="Putnam-1990">{{Kirjaviite | Tekijä=Putnam, Hilary | Nimeke=Realism with a Human Face | Selite=Toimittanut James Conant | Julk[[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]]aisupaikkaJulkaisupaikka=Cambridge, Mass. | Julkaisija=Harvard University Press | Vuosi=1990}}</ref><ref name="Putnam-1999-597">Putnam 1999, s. 597.</ref>
Metafyysisen realismin ongelmana oli Putnamin mukaan se, että se epäonnistuu selittämään, miksi [[viittaaminen]] ja [[totuus]] ovat mahdollisia. Metafyysisen realismin mukaan käyttämämme käsitteet ja kategoriat viittaavat johonkin, koska ne sopivat jollain mystisellä tavalla yhteen ulkoisessa todellisuudessa ennalta olevien kategorioiden, lajien ja yksilöiden kanssa. Mutta miten on mahdollista, että todellisuus muodostuu tietyistä rakenteista ja kategorioista, mieli muodostuu omista kategorioistaan ja rakenteistaan, ja nämä kaksi sopivat sattumalta täydellisesti yhteen? Putnamin mukaan vas[[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]]ta[[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]]uksenvastauksen täytyy olla, ettei todellisuus ole ennalta rakentunut, vaan että mieli ja sen käsitteelliset [[skeema]]t rakentavat sen.<ref name="Putnam-1990"/>
[[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]]
== Pragmaattinen lähestymistapa ==[[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]]
== Pragmaattinen lähestymistapa ==
Sisäinen realismi on näkemys, jonka mukaan todellisuus saattaa kyllä olla ''kausaalisesti'' itsenäinen ihmismieleen nähden, mutta sen rakenne — sen jakaantuminen lajeihin, yksilöihin ja kategorioihin — on ihmismielen toiminnan tulosta, eikä todellisuus siksi ole ''ontologisesti'' itsenäinen. Ajatus on saanut yleistasolla vaikutteita [[Immanuel Kant]]in ajatuksesta, jonka mukaan tietomme ulkoisesta todellisuudesta on ”ajatuksen kategorioi[[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]]den” määräämää.<ref name="Brown">{{Lehtiviite | Tekijä=Brown, Curtis | Otsikko=Internal Realism: Transcendental Idealism? |[[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]] Julkaisu=Midwest Studies in Philosophy | Numero=12 | Vuosi=1988 | Sivut=145–55 | www=http://www.trinity.edu/cbrown/papers/internalrealism.html}}</ref> ▼
▲Sisäinen realismi on näkemys, jonka mukaan todellisuus saattaa kyllä olla ''kausaalisesti'' itsenäinen ihmismieleen nähden, mutta sen rakenne — sen jakaantuminen lajeihin, yksilöihin ja kategorioihin — on ihmismielen toiminnan tulosta, eikä todellisuus siksi ole ''ontologisesti'' itsenäinen. Ajatus on saanut yleistasolla vaikutteita [[Immanuel Kant]]in ajatuksesta, jonka mukaan tietomme ulkoisesta todellisuudesta on ”ajatuksen kategorioi[[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]]den”kategorioiden” määräämää.<ref name="Brown">{{Lehtiviite | Tekijä=Brown, Curtis | Otsikko=Internal Realism: Transcendental Idealism? | [[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]] Julkaisu=Midwest Studies in Philosophy | Numero=12 | Vuosi=1988 | Sivut=145–55 | www=http://www.trinity.edu/cbrown/papers/internalrealism.html}}</ref>
Putnam on katsonut, että tieteen vakiintuneet teoriat tulee hyväksyä, silloinkin kun ne koskevat aistien ulottumattomissa olevia asioita, (todennäköisinä) totuuksina. Tämän ei hänen m[[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693[[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]]679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]]ielestään kuitenkaan tarvitse johtaa metafyysiseen realismiin, jossa niiden lauseiden, jotka muodostavat tieteelliset teoriat, tulee katso[[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]]a vastaavan ulkoista todellisuutta. Näin Putnam hylkää [[totuuden vastaavuusteoria]]n.<ref name="Boyd"/> ▼
▲Putnam on katsonut, että tieteen vakiintuneet teoriat tulee hyväksyä, silloinkin kun ne koskevat aistien ulottumattomissa olevia asioita, (todennäköisinä) totuuksina. Tämän ei hänen m[[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693[[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]]679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]]ielestäänmielestään kuitenkaan tarvitse johtaa metafyysiseen realismiin, jossa niiden lauseiden, jotka muodostavat tieteelliset teoriat, tulee katso[[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]]akatsoa vastaavan ulkoista todellisuutta. Näin Putnam hylkää [[totuuden vastaavuusteoria]]n.<ref name="Boyd"/>
Sisäisen realismin mukaan todellisuus on siis eräässä mielessä käsitejärjestelmämme muokkaama, ja siksi sille voidaan antaa useampia tosia ja täydellisiä, mutta keskenään jossakin mielessä kilpailevia kuvauksia.<ref name="Ylikoski">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.helsinki.fi/~pylikosk/opetus/tf/64.html | Tekijä=Ylikoski, Petri | Nimeke=Konstruktivismi ja realismi | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Viitattu=15.12.2008}}</ref> Esimerkiksi ”[[olio (filosofia)|olion]]” ja ”[[olemassaolo]]n”[[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]] käsitteillä on monia erilaisia käyttöjä, eikä niillä ole yhtä absoluuttista ”merkitystä” — se, kuinka monta oliota katsomme todellisuudessa olevan, riippuu käyttämästämme käsitejärjestelmästä, ja [[eksistenssikvanttori]]a voidaan[[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]] käyttää monella tavalla olemassaolon ilmaisemiseen.<ref>Putnam 1999, s. 597, 603</ref> ▼
▲Sisäisen realismin mukaan todellisuus on siis eräässä mielessä käsitejärjestelmämme muokkaama, ja siksi sille voidaan antaa useampia tosia ja täydellisiä, mutta keskenään jossakin mielessä kilpailevia kuvauksia.<ref name="Ylikoski">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.helsinki.fi/~pylikosk/opetus/tf/64.html | Tekijä=Ylikoski, Petri | Nimeke=Konstruktivismi ja realismi | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Viitattu=15.12.2008}}</ref> Esimerkiksi ”[[olio (filosofia)|olion]]” ja ”[[olemassaolo]]n” [[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]] käsitteillä on monia erilaisia käyttöjä, eikä niillä ole yhtä absoluuttista ”merkitystä” — se, kuinka monta oliota katsomme todellisuudessa olevan, riippuu käyttämästämme käsitejärjestelmästä, ja [[eksistenssikvanttori]]a voidaan [[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]] käyttää monella tavalla olemassaolon ilmaisemiseen.<ref>Putnam 1999, s. 597, 603</ref>
Putnam pitää sisäistä realismiaan avaimena siihen, kuinka arkijärjen mukainen realismi voidaan säilyttää ilman metafyysisen realismin ”absurditeettien ja antinomioiden” hyväksymistä. Sisäisessä realismissa säilyy realismista se, että todellisuutta ei yritetä jakaa ”tieteelliseen kuvaan” ja ”meille ilmenevään kuvaan”: arkipäivän konkreettiset esineet ovat olemassa, eikä ympärillämme oleva todellisuus ole illuusio. Uutta on kuitenkin se, että joudumme hyväksymään, että monet[[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]]v usein käyttämämme kuvaukset heijastelevat tarpeitamme ja valintojamme.<ref>Putnam 1999, s. 604.</ref>
Putnam pitää sisäistä realismiaan avaimena siihen, kuinka arkijärjen mukainen realismi voidaan säilyttää ilman metafyysisen realismin ”absurditeettien ja antinomioiden” hyväksymistä. Sisäisessä realismissa säilyy realismista se, että todellisuutta ei yritetä jakaa ”tieteelliseen kuvaan” ja ”meille ilmenevään kuvaan”: arkipäivän konkreettiset esineet ovat olemassa, eikä ympärillämme oleva todellisuus ole illuusio. Uutta on kuitenkin se, että joudumme hyväksymään, että monet usein käyttämämme kuvaukset heijastelevat tarpeitamme ja valintojamme.<ref>Putnam 1999, s. 604.</ref>
[[Nelson Goodman]] oli muotoillut hieman samanlaisen ajatuksen teoksessaan ''Fact, Fiction and Forecast'' (1956). Siinä Goodman ehdotti, ettei ole olemassa ”mitään yhtä maailmaa, vaan monia maailmoja, jotka kukin ovat ihmismiel[[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]]en luomia”.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Goodman, Nelson | Nimeke=Fact, Fiction, and Forecast | Julkaisija=University of London: Athlone Press | Vuosi=1954}}</ref> Putnam hylkäsi tällaisen [[sosiaalinen konstruktivismi|sosiaalisen konstruktivismin]], mutta piti ajatuksen, jonka mukaan todellisuudesta voi olla monia oikeita kuvauksia. Mitään näistä kuvauksista ei voida todistaa tieteellisesti ”yhdeksi, todeksi” kuvaukseksi todellisuudesta. ▼
▲[[Nelson Goodman]] oli muotoillut hieman samanlaisen ajatuksen teoksessaan ''Fact, Fiction and Forecast'' (1956). Siinä Goodman ehdotti, ettei ole olemassa ”mitään yhtä maailmaa, vaan monia maailmoja, jotka kukin ovat ihmismiel[[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|vasen]][[kuva:Benham's_disc_(animated).gif|34693679194px|oikea]]enihmismielen luomia”.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Goodman, Nelson | Nimeke=Fact, Fiction, and Forecast | Julkaisija=University of London: Athlone Press | Vuosi=1954}}</ref> Putnam hylkäsi tällaisen [[sosiaalinen konstruktivismi|sosiaalisen konstruktivismin]], mutta piti ajatuksen, jonka mukaan todellisuudesta voi olla monia oikeita kuvauksia. Mitään näistä kuvauksista ei voida todistaa tieteellisesti ”yhdeksi, todeksi” kuvaukseksi todellisuudesta.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita [[relativismi]]a, koska ''kaikki'' kuvaukset eivät ole yhtä lailla oikeita, eikä sitä, mitkä kuvaukset ovat oikeita, määritellä [[subjektiivisuus|subjektiivisesti]].<ref name="Putnam-1997">{{Lehtiviite | Tekijä=Putnam, Hilary | Otsikko=A Half Century of Philosophy: Viewed from Within | Julkaisu=Daedalus | Vuosi=1997 | Numero=12 | www=http://www.findarticles.com/p/articles/mi_qa3671/is_199701/ai_n8744079}}</ref> Putnamin mukaan realismi ei kuitenkaan ole ristiriidassa ''käsitteellisen'' relativismin kanssa: on mahdollista olla yhtä aikaa sekä realisti että käsiterelativisti.<ref name="Putnam-1999-597"/>
| 