Ero sivun ”Fanny Churberg” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisäys |
lisäyksiä |
||
Rivi 14:
| allekirjoitus =
}}
[[Kuva:Churberg.jpg|thumb|left|200px|Fanny Churberg (1845-1892)]]▼
[[Kuva:maisema.jpeg|thumb|250px|Maisema]]
{{Malline:Düsseldorfin koulukunnan suomalaiset}}
'''Fanny Maria Churberg''' ([[12. joulukuuta]] [[1845]] [[Vaasa]] – [[10. toukokuuta]] [[1892]] [[Helsinki]]) oli suomalainen taidemaalari ja aikansa suuria maisemamaalauksen mestareita.
1800-luvun lopulla Suomessa työskenteli tiettävästi enemmän huomattavia naistaiteilijoita kuin missään muussa maassa. Kolme naistaiteilijaa lukeutuukin taiteemme parhaimmistoon: Fanny Churberg, sekä [[Helene Schjerfbeck]] ja [[Ellen Thesleff]]. Ellen Thesleff ja Fanny Churberg olivat pääasiassa [[impressionismi|impressionisteja]]. Myös Helene Schjerfbeckillä oli tuotannossaan impressionistinen kausi.
▲[[Kuva:Churberg.jpg|thumb|left|200px|Fanny Churberg (1845-1892)]]
== Elämä ==
Churberg oli Vaasassa lääkärinä toimineen Matias Christian Churbergin ja hänen vaimonsa Maria Ulrika Peranderin seitsenlapsisen perheen kolmas lapsi. Lapsista neljä kuoli jo nuorena, ja niin Fanny varttui kahden nuoremman veljensä [[Waldemar Churberg|Waldemarin]] ja Torstenin kanssa. Teini-iässä, jonkin aikaa äitinsä kuoleman jälkeen, hänet lähetettiin [[Porvoo]]seen käymään koulua, josta hän palasi takaisin Vaasaan 17–18 vuoden iässä. Hänen isänsä kuoli, kun hän oli 20-vuotias, jonka jälkeen sisarukset muuttivat Helsinkiin tätinsä luokse.<ref>[http://www.turuntaidemuseo.fi/arkisto/kuukaudenteos/churberg.shtml Turun taidemuseo]</ref>
Churberg aloitti maalausharrastuksen ottamalla yksityistunteja. Opettajina olivat [[Selma Chaefferin]] ja [[Alexandra Frosterus-Såltin]] (1865-1866), [[Emma Gyldén]] ja [[Berndt Lindholm|Berndt Adolf Lindholm] (1866-1867)]. Hän jatkoi opintojaan Kari Ludwigin johdolla arvostetussa [[Düsseldorfin taideakatemia]]ssa [[Saksa]]ssa 1867 ja 1871–1874, mutta palasi aina kesäisin Suomeen maalaamaan. Hän oli myös ensimmäisiä [[Pariisi]]ssa opiskelleita suomalaisia maalareita. Churberg sai runsaasti vaikutteita saksalaisesta [[romantiikka|myöhäisromantiikasta]], ja hänen tuotantonsa edustaa valtaosin [[Düsseldorfin koulukunta|Düsseldorfin koulukunnan]] esteettisiä näkemyksiä. Hänelle kehittyi kuitenkin vahvasti omintakeinen ilmaisutapa, jossa värien ja siveltimen käyttö oli usein epätavallisen voimakasta vallitseviin taidesuuntauksiin nähden. Epäsovinnaiset elementit herättivät sen ajan [[taideyleisö]]ssä ristiriitaisia reaktioita.<ref>[http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/3341/ Biografiakeskus: ''Fanny Churberg'']</ref>
[[1800]]-luvulla suomalaisten kiinnostus valmistaa käsityönä [[ryijy]]jä väheni, sillä [[teollistuminen|teollistumisen]] myötä markkinoille olivat tulleet halvat tehdastuotteet. Jotta arvokas käsityöperinne ei kokonaan katoaisi, perustettiin Fanny Churbergin aloitteesta vuonna [[1879]] [[Suomen Käsityön Ystävät]], jonka tehtäväksi määriteltiin "suomalaisen käsityön edistäminen ja jalostaminen isänmaalliseen ja taiteelliseen suuntaan". Fanny Churberg omistautui kokonaan tälle käsityötaiteen kehittämisasialle. <ref>Kerstin Smeds s. 173</ref>
Churbergin [[taiteilijaura]] päättyi äkillisesti vuonna 1880. Yhtenä syynä tähän saattoi olla hänen veljensä Torstenin sairastuminen [[tuberkuloosi]]in, joka johti tämän kuolemaan pari vuotta myöhemmin. Kun toinen veljistä oli puolestaan avioitunut vuonna 1877, Fanny jäi näiden käänteiden jälkeen yksinäiseksi. Toisena syynä on epäilty olleen hänen töihinsä Suomessa kohdistunut karkea ja tyly kritiikki. Vaikka Churberg pysyi edelleen mukana taiteilijapiireissä, hän ei tiettävästi maalannut enää vuoden 1880 jälkeen edes omaksi ilokseen. Lyhyehköksi jääneen taiteilijauransa aikana hän ehti silti tehdä yli 300 maalausta. Churbergin tuotannon taiteellista arvoa alettiin ymmärtää laajemmin vasta vuonna 1919 Helsingissä Stenmanin taidegalleriassa pidetyn retrospektiivisen muistonäyttelyn yhteydessä.
Rivi 38 ⟶ 39:
*Lindström, Aune 1938. ''Fanny Churberg: Elämä ja teokset''. Porvoo: WSOY.
*Ahtola-Moorhouse, Leena 1988. ''Fanny Churberg – myytin ainekset''. Teoksessa Maula, Marna (toim.) : Fanny Churberg 1845–1892. Näyttely Pyyninkinlinnassa 25.5.–7.8.1988, s. 14.
*Konttinen, Riitta 1994.
*Holger, Lena 1997. ''Churberg, Fanny (Maria). Finnish painter (1845–1892)''. Teoksessa: Delia Gaze (toim.): Dictionary of Women Artists, s. 392–394. Taylor & Francis. ISBN 1884964214
*Ojanperä, Riitta 2000. ''Tuntematon horisontti: Suomen taidetta 1870–1920''. Helsinki: Ateneum, Valtion taidemuseo. 326 s. Ateneumin julkaisusarja.
==Lähteet==
* Kerstin Smeds: Helsigfors – Paris, Finlands utveckling till nation på världsutställningarna 1851–1900, Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland Nr 598, Finska Historiska Samfundet/Suomen Historiallinen Seura, 1996 ISBN 951-583-024-9
* {{Taiteilijamatrikkeli|153}}▼
== Viitteet ==
{{Viitteet}}
==Aiheesta muualla==
[[Suomen Käsityön Ystävät]]
▲*{{Taiteilijamatrikkeli|153}}
{{Tynkä/Taiteilija}}
| |||