'''Pyhän Annan kruunu''' (Anninskie{{k-ru|Анненские укрепления|Annenskije ukreplenija}}) on venäläisten 1700-luvulla rakentama linnoitus [[Viipuri|Viipurin]] puolustamiseksin [[1700-lukuLinnasaari|1700-luvullaLinnasaaren]] venäläisten rakentama linnoitus Viipurin Linnasaaren edustalla. Linnoitus rakennettiin turvaksi ruotsalaisia vastaan sen jälkeen, kun venäläiset [[Pietari Suuri|Pietari Suuren]] johdolla olivat vallanneet kaupungin Ruotsilta [[Suuri Pohjan sota|suuressa Pohjan sodassa]]. Kaupunki oli tällöin jo suojattu itäpuolelta vahvasti ja ympäröity [[Viipurin kaupunginmuuri|kaupunginmuurilla]], mutta nyt piti vahvistaa lännenpuoleista edustaa, jonka puolustuksesta vastasi vain vanha [[Viipurin linna]].
Rakennustyöt aloitettiin [[1720-luku|1720-luvulla]] ja ensimmäinen vaihe saatiin päätökseen vuonna [[1740]].
Linnoitus on rakennettu [[bastionijärjestelmä|bastionijärjestelmän]] mukaisesti ja varustettu neljällä [[bastioni|bastionilla]]lla, jotka muodostavat länteen päin avautuvan kruunun, josta linnoituksen nimi juontuu. Nimi annettiin [[VenäjäVenäjän keisarikunta|Venäjää]] silloin hallinneen [[Venäjän keisari|keisarinna]] [[AnneAnna (Venäjä)|AnnenAnna]] mukaan. BastioneidenBastionien lisäksi linnoitukseen rakennettiin maavalleja, kolme [[ravelliini|ravelliinia]]a ja pohjoispuolelle kuiva [[vallihauta]].
Linnoitusta vahvistettiin ja korjailtiin useita kertoja, mutta [[Suomen sota|Suomen sodan]] jälkeen sen strateginen merkitys käytännössä katosi rajan siirtyessä kauas luoteeseen. Tätä ennen linnoitus oli palvellut suurimman osan ajastaan lähinnä rajan etuvarustusten varikkona. Viimeinenkin sotilaallinen merkitys siltä meni, kun linnoituksen halki rakennettiin tie vuosina [[1864]]-[[1865|65]].
Huolimatta alkuperäisestä strategisesta merkityksestään Viipurin ja näin myös [[Pietari (kaupunki)|Pietarin]] suojana, linnoitus ei missään vaiheessa osallistunut varsinaisiin sotatoimiin.
