Ero sivun ”Ateistien syrjintä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kenen mukaan? |
Thi (keskustelu | muokkaukset) Merkittävin syrjinnän muoto |
||
Rivi 17:
[[Elämänkatsomustieto]]a opiskelevien määrä oli vuonna 2008 vain 3 prosenttia kaikista Suomen koululaisista. Määrä on erittäin pieni, sillä uskontokuntiin kuulumattomia koululaisia on kaikista oppilaista noin 10–15 prosenttia.<ref name="Tuovinen"/>
=== Kirkon ja valtion erottamispyrkimykset Suomessa ===
{{Pääartikkeli|[[Kirkon ja valtion erottamispyrkimykset Suomessa]]}}
Suomessa [[kirkon ja valtion ero]]n kannattajien mielestä kaksi [[Valtionuskonto|valtiokirkkoa]], Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja [[Suomen ortodoksinen kirkko]], tulee muuttaa tavallisiksi [[Yhdistys|yhdistyksiksi]], jotka perivät jäsenmaksunsa kuten muutkin yhdistykset eivätkä [[Kirkollisvero|kirkollisveron]] kautta. Kirkoilla ei tule olla [[Julkisyhteisö|julkisoikeudellista]] asemaa eikä mitään [[Erioikeus|erioikeuksia]]. Tätä ajaa muun muassa [[Vapaa-ajattelijain liitto]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://uskomaton.fi/main/yhteisoe/101-vapaa-ajattelijain-liitto-ry | Nimeke=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Ajankohta=2009 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Uskomaton.fi | Viitattu=29.6.2009}}</ref>
[[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen]] vuoden 1903 [[Forssan ohjelma]]ssa todettiin:
{{sitaatti|Uskonto on julistettava yksityisasiaksi. Kirkko on erotettava valtiosta ja kirkolliset sekä uskonnolliset yhdyskunnat katsottava yksityisiksi yhdistyksiksi, jotka itse järjestävät sisälliset asiansa. Uskonnonopetus on poistettava kouluista.|<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.sdp.fi/fi/sdp-arkisto/vanhoja_ohjelmia/periaatteet_1903 | Nimeke=Forssan ohjelma | Selite=Hyväksytty puoluekokouksessa 1903, Forssa | Julkaisija=Suomen Sosialidemokraattinen Puolue | Viitattu=17.12.2008}}</ref>}}
Vasta vuonna 1923 voimaan tullut [[uskonnonvapauslaki]] antoi Suomessa ateisteille täydet [[kansalaisoikeudet]].<ref>Ilkka Niiniluoto: ”Ateismi”. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Helenius, Timo & Koistinen, Timo & Pihlström, Sami (toim.) | Nimeke=Uskonnonfilosofia | Sivu=128 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-0-27403-8}}</ref> Vaatimus valtion ja kirkon erottamisesta ei kuitenkaan toteutunut, minkä [[Jussi Pikkusaari]] on väitöskirjassaan<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Pikkusaari, Jussi | Nimeke=Vaikea vapaus: Sosialidemokratian häviö kirkolle Suomen kulttuuritaistelussa | Selite=Väitöskirja, Oulun yliopisto. Bibliotheca historica 32 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen historiallinen seura | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-710-085-X}}</ref> tulkinnut tappioksi sosiaalidemokraattien katsomuspolitiikalle<ref>Niiniluoto 2003, s. 127.</ref>.
Valtio-oikeuden ja kansainvälisen oikeuden professori, [[Åbo Akademi]]n Ihmisoikeusinstituutin johtaja [[Martin Scheinin]] toteaa, että myös Suomen valtiokirkkoon kuuluvilla tulee olla uskonnonvapaus, johon sisältyy oikeus päättää siitä, harjoittaako uskontoa vai ei.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/eres/teol/art/teol_0601_6.pdf | Nimeke=Koulujen uskonnonopetus ihmisoikeuksien näkökulmasta | Tekijä=Scheinin, Martin | Julkaisu=Teologinen aikakauskirja | Ajankohta=2002 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Teologinen julkaisuseura | Tiedostomuoto=PDF | Viitattu=30.6.2009}}</ref>
Kun Suomi liittyi 1990-luvun alussa [[Euroopan neuvosto]]on, [[perusoikeudet]] tuli kirjata [[perustuslaki]]in [[Euroopan ihmisoikeussopimus|Euroopan ihmisoikeussopimuksen]] edellyttämällä tavalla. Ihmisoikeussopimuksessa mainitaan perusoikeutena ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus. Suomen perustuslaissa mainitaan ”uskonnon ja omantunnon vapaus”. Eduskunnan [[perustuslakivaliokunta]] mainitsi 1994 mietinnössään, että jos lakiin olisi kirjattu ehdotettu ilmaus ”vakaumuksenvapaus”, se olisi merkinnyt korostetusti ”uskonnottoman vakaumuksen” vapautta. Valiokunnan mielestä uskonnottomuuden vapautta ei voitu Suomessa ilmaista näin. Vapaa-ajattelijain liiton mukaan lakiin on täten jäänyt virhe, joka suosii uskontoja. Liiton mukaan tämä virhe ei myöskään ole peruste uskonnon tai uskonnollisten yhdyskuntien erityisasemalle Suomessa.<ref name="Kukkonen">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Suomessa++syrjit%C3%A4%C3%A4n++uskonnottomia/HS20040613SI1VS07b23 | Nimeke=”Suomessa syrjitään uskonnottomia” | Tekijä=Kukkonen, Juha | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=13.6.2004 | Viitattu=29.11.2009}}</ref>
Vapaa-ajattelijoiden mukaan suomalaisille tärkein syy kuulua kirkkoon on kirkolle annettu [[Hautausmaa|hautausmaiden]] ylläpito, vaikka monissa eurooppalaisissa maissa [[Kunta|kunnat]] hoitavat hautaustoimen. Liiton mielestä kirkon määräävä markkina-asema hautaustoimessa rajoittaa suomalaisten ajatuksenvapautta. Vapaa-ajattelijoiden mukaan kirkolle on annettu käytännössä mahdollisuus hautaustoimen [[monopoli]]in, sillä kirkko saa yhteisöveroa vuosittain noin kaksi kertaa sen verran kuin kirkolta kuluu hautaustoimen ylläpitoon.<ref name="Kukkonen"/>
Evankelisluterilaisen kirkon ja uskonnon syrjivää erityisasemaa kuvaa Vapaa-ajattelijain liiton mielestä se, että [[Yritys|yritykset]] maksavat Suomessa veroa kirkolle. Tämä on liiton mukaan kansainvälisesti ainutlaatuista.<ref name="Kukkonen"/> Uskontokunnilla on myös mahdollisuus saada oikeus vihkiä [[avioliitto]]on, vaikka avioliitto ei liiton mukaan liity mitenkään uskontoon.<ref name="Kukkonen"/> Erityisasemaa merkitsee liiton mukaan myös kirkon veronkanto-oikeus. Kun kirkko alkoi 1950-luvun lopulla menettää jäseniään kirkollisveron vuoksi, säädettiin laki, jonka mukaan vero peritään valtionveron yhteydessä.<ref name="Kukkonen"/>
Vapaa-ajattelijain liiton entinen puheenjohtaja [[Erkki Hartikainen]] on sanonut, että jos mitään uskontoa ei ole mainittu missään valtion laissa ja jos valtio ei suosi mitään uskontoa muillakaan tavoin, voidaan sanoa, että kirkko ja valtio tai uskonnot ja valtio on erotettu toisistaan.<ref name="ateistiyhdistys">{{Verkkoviite | Osoite=http://etkirja.pp.fi/Jumalaton26.html#mozTocId676485 | Nimeke=Mikä on valtiokirkko tai valtionuskonto? | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisu=Jumalaton | Ajankohta=3.2.2008 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys | Viitattu=30.6.2009}}</ref>
Tämäkään ei vielä Hartikaisen mukaan merkitse täydellisen ajatuksenvapauden toteutumista. Laeissa saattaa olla uskonnoista peräisin olevia oikeuskäsityksiä ja viranomaiset voivat antaa uskonnollisten käsitystensä vaikuttaa päätöksentekoon.<ref name="ateistiyhdistys"/>
Hartikaisen mukaan Ruotsissa ja Suomessa valtiokirkko on jo pelkästään sillä perusteella, että uskonnoista puhutaan laeissa. Voidaan sanoa, että Ruotsissa ja Suomessa on vahva valtiokirkko muun muassa seuraavista syistä:<ref name="ateistiyhdistys"/>
# Kouluissa on pakollista uskonnon tai uskontojen opetusta, joka suosii vahvasti uskontoja ja erityisen vahvasti kristinuskoa.
# Hautaustoimi on annettu evankelis-luterilaisen kirkon hoidettavaksi ja kilpailu hautaustoimen alalla on lailla estetty.
# Useilla uskonnoilla on veronkanto-oikeus eli oikeus kerätä jäsenmaksunsa verotuksen yhteydessä.
# Valtio kustantaa pappien ja valtiokirkkojen työntekijöiden koulutuksen.
# Valtio pitää yllä teologisia tiedekuntia.
# Uskontokunnilla on valtiolle ja muille yhteiskunnan tahoille kuuluvia tehtäviä kuten oikeus vihkiä avioliittoon.
# Valtio tukee valtiokirkkoja muilla tavoilla.<ref name="ateistiyhdistys"/>
Hartikaisen mukaan jo näiden epäkohtien korjaaminen muuttaisi Ruotsin ja Suomen valtiokirkot vahvoista valtiokirkoista heikoiksi valtiokirkoiksi. Kirkkojen vaikutusvalta olisi entisellään, mutta kansalaisten elämä olisi entistä vähemmän riippuvaista valtiokirkoista.<ref name="ateistiyhdistys"/>
=== Jumalanpilkkalait ===
| |||